Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Miksi ihmiset hamstraavat nyt vessapaperia? Psykologi antaa 5 ohjetta, jos koronavirus pelottaa

Torstain koronavirusuutiset ja hallituksen uudet toimenpiteet saivat ihmiset ostamaan hyllyt tyhjiksi pitkään säilyvistä ruoista ja wc-paperista. Hamstraamisessa on kyse normaalista alkukantaisesta selviämisreaktiosta, kertoo työpsykologi, psykoterapeutti Outi Reinola Terveystalosta. – Sellainen on joka ihmisellä. Primitiivisemmät vaistot iskevät usein päälle stressitilanteessa. Kuten elämillä, myös ihmisillä se näkyy siinä, että on pakko kerätä ruokaa pahan päivän varalle. Selviytymisen symboliksi on noussut wc-paperi, joka on kadonnut vauhdilla kauppojen hyllyistä samoin kuten esimerkiksi säilykkeet ja pasta. – Kun järjellä ajattelee, wc-paperilla ja eloonjäämisellä ei oikeasti ole mitään tekemistä keskenään. Oikeasti wc-paperia ei edes tarvitse, hätätilanteessa voi esimerkiksi repiä vaikka vanhoja sanomalehtiä tai huuhdella vedellä, jota jotkut asiantuntijat jopa suosittelevat vessapaperin sijaan. Erityisesti wc-paperin ostaminen kertoo nyt Reinolan mukaan siitä, että ihmiset koettavat varautua edes jollain keinoilla tilanteessa, jossa kaikki voi tuntua epävarmalta. – Varautuminen voi rauhoittaa: kun koko vaatehuone on täynnä vessapaperia ja ruokakaapit täynnä makaronia, voi tuntua lohdulliselta ajatus siitä, että meidän perheessä on valmistauduttu, on tehty edes jotain. Tuntematon pelottaa Reinola kertoo, että koronaviruksen aiheuttama huoli on näkynyt vastaanotolla ihmisten puheissa, ja myös asiakasmäärän lisääntymisenä. Hänen mukaansa ihmiset reagoivat uhkatilanteisiin kovin eri tavoilla. Siinä missä joku toimii ja lähtee ostamaan kaupasta tavaraa kaappeihin, toinen voi jähmettyä eikä uskalla tehdä enää mitään. –Siksi olisi nyt syytä tarkkailla myös lähipiiriä: tarvitsevatko esimerkiksi naapurit apua, pitäisikö heillekin antaa yksi vessapaperirulla. Muiden auttaminen voi helpottaa myös omaa huolestumista. Koronaviruksessa pelkoa voi herättää erityisesti se, että kyse on tuntemattomasta uhasta. – Meillä ei ole ollut viime vuosikymmeninä tällaista tilannetta. Se voi tuntua kovin poikkeukselliselta. Poikkeustilanne taas voi lisätä pelkoja, jos ihminen stressaantuu, nukkuu huonommin ja kaikki voi tuntua epävarmalta. Omatkin voimavarat voivat olla heikommat. ”Kaikkea ei voi kontrolloida” Tämä voi Reinolan mukaan laukaista vanhoja tuttuja pelkoja. – Jos on esimerkiksi luontaisesti hiukan bakteerikammoinen, saattaa vielä enemmän pelätä niitä, tai jos on huonouninen, uni voi muuttua vielä huonommaksi. Joillakin taas esimerkiksi helposti vatsalla stressiin reagoiminen voi pahentua. – Hamstraus voi olla näissäkin tilanteissa yksi tapa koettaa rauhoittaa itseään. Ihmisestä voi myös tuntua, että ei pysty itse kontrolloimaan esimerkiksi sitä, sairastuuko. Reinola kehottaa hyväksymään ajatuksen siitä, että koko elämä on täynnä epävarmuustekijöitä. – Emme muutenkaan voi tietää huomisesta. Suunnitelmat voivat mennä pieleen ja epävarmuuden tunnetta voi olla vaikea sietää. Tämä voi olla vaikeaa erityisesti niille, jotka ovat kovia kontrolloimaan ja järjestämään asioita. Reinola kehottaa luottamaan terveysviranomaisiin, kauppojen kykyyn pitää elintarvikevalikoima hallinnassa, ja myös suhteuttamaan asiaa. – Hyvin todennäköisesti viruksesta myös selviää, vaikka sen sattuisikin saamaan. Jos koronavirus huolettaa: 1. Käännä katse nykyhetkeen. Kysy itseltäsi, onko juuri nyt mitään hätää. Jos huomaat, että olet terve ja perheenjäsenet sitä ovat, voit olla tyytyväinen. – Ei voi elää kuin hetken kerrallaan. Kiitä siitä, että kaikki on hyvin juuri nyt. 2. Pidä arki mahdollisimman normaalina. Huolehdi unesta, liikunnasta ja terveellisestä ruokavaliosta. – Arki kantaa. Tänään on juuri hyvä päivä esimerkiksi leipoa, lukea tai askarrella lasten kanssa. 3. Keskity perheeseen. Aikaa voi olla nyt enemmän, kun monet menot peruuntuvat. 4. Salli ärtymys itsellesi ja muille perheenjäsenille, jos suunnitelmat esimerkiksi kauan odotetusta matkasta menevät mönkään. Ala haaveilla seuraavasta matkasta. 5. Keskustele huolta aiheuttavista asioista läheisten kanssa. Kuuntele erityisesti lapsille herääviä huolia ja ajatuksia.