Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Väsymys pilasi menestyksen viime kaudella – Nostavatko Santorinin-loma, värikuulasodat ja savikiekkoammunta yhdistetyn joukkueen takaisin huipulle?

Santorinin lomasaari tunnetaan ainakin hohtavan valkoisista rakennuksista ja sinisinä loistavista katoista. Rukan viikonloppu näyttää ainakin suuntaa sille, että Santorini voitaisiin vielä joskus tuntea paikkana, joka lopulta nosti suomalaisen yhdistetyn pysyvästi maailman huipulle. Nimittäin suomalaisen yhdistetyn viime vuosien keulakuva Ilkka Herola lomaili tyttöystävänsä kanssa Santorinilla kesken syksyn kiivaimman harjoituskauden. Tosin rakennuksia ja kattoja enemmän Herolaan teki vaikutuksen kreikkalainen ruoka. – Syöminen oli mukavaa, Herola makustelee maailmancupin perjantaisen avauskisan aattona Rukalla. Mitä tekemistä Santorinilla ja yhdistetyllä on keskenään? Paljonkin, sillä lomailu on osa yhdistetyn maajoukkueen uutta ja rennompaa toimintatapaa. Vieterit liian tiukalla Vuosien ajan varsinkin Herolan ja Eero Hirvosen on odotettu vakiinnuttavan paikkansa kestomenestyjinä. Pysyvät paikat palkintopalleilla ovat kausi kauden jälkeen muuttuneet yksittäisiksi piikeiksi, jos ja kun hiihto-osuudelle on osunut mahtipäivä. Mäkiosuuksien jälkeen kirittävää on liian usein ollut turhan paljon. Esimerkiksi viime kaudesta puolet meni enemmän tai vähemmän mäessä rämpiessä. Pitkä mollivoittoinen jakso alkoi aika tarkalleen vuosi sitten juuri Rukan täystyrmäyksellä. Syy sille on yksinkertainen: – Fyysisellä puolella oltiin vedetty pahasti överiksi pari kuukautta ennen Rukaa. Se näkyi myös maailmancupissa ensimmäiset kaksi kuukautta, Herola tiivistää. Eli liiallinen harjoittelu oli vetänyt urheilijoiden vieterit liian tiukalle. Hyppääminen meni puristamiseksi. – Nyt olemme ottaneet opiksi virheistä. Tai ainakin kokeilleet jotain muuta, päävalmentaja Petter Kukkonen sanoo. Jotain muuta tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yhdistetyn miehet ovat pitäneet yhden lomaviikon sekä elo- että lokakuussa. Kohteina ovat Santorinin lisäksi olleet muun muassa Kreikka, Tallinna ja metsästysreissu pohjoiseen Suomeen. Rentoutta on haettu myös erilaisella kivalla puuhastelulla, kuten värikuulasodilla ja savikiekkoammunnalla. – Kausi näyttää, onko tällä ollut mitään merkitystä, Urheilijat ovat kuitenkin voineet hyvin ja olleet palautuneita. Sen olen nähnyt omilla silmillä. Toinen juttu on se, näkyykö tämä kaikki tuloslistalla, Kukkonen aprikoi. Herola tunnustaa, että Kreikan-viikolla oli myös omat haasteensa. – Oli vaikea kuitenkin luottaa siihen, ettei viikon lepäämisellä pilaa kaikkea. Ettei harjoittelisi sitäkin viikkoa ihan vaan varmuuden vuoksi. Se meinasi kummitella takaraivossa. Myös päävalmentaja on ottanut uudesta rentouskulttuurista oman osansa. – Olen tehnyt töitä elämänhallinnan ja ajattelun kanssa, jotta olisin tasapainoisempi ihminen, enkä kuormittaisi itseäni liikaa stressaamalla urheilusta liikaa. Mäki kunniapaikalla Hyppypuoli on koko ajan ollut yhdistetyn haaste. Esimerkiksi Herola pääsi viime kaudella lähtemään mäkiosuuden jälkeen ladulle vain kerran kymmenen parhaan joukossa. – Ei se voi olla noin. Lähtökohta pitää olla se, että kympin sakissa pääsee lähtemään ladulle. Siitä voi nousta kärkitaisteluun, Herola tietää. Hyppääminen on saanut kesän ja syksyn aikana lisää erityishuomiota, ja harjoittelun painopistettä on muutettu niin, että mäkitreenit ovat päässeet kunniapaikalle ohi kestävyysharjoittelun. – Näyttäisi, ettei hiihto ole ainakaan testien perusteella uudesta marssijärjestyksestä kärsinyt, Kukkonen sanoo.