Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

”Sukupolvien perintöverot voi säästää” – Verojuristi neuvoo, miten perintöä kannattaa hajauttaa

Perintöverot tulevat mieleen yleensä aikaisintaan, kun perheeseen tulee lapsia. Suomalaisen perintöverotuksen yleisin asetelma on Veronmaksajain Keskusliiton verojuristi Tero Hämeenahon mukaan yhä melko yksinkertainen – isä, äiti ja heidän yhteiset lapsensa. Kysyimme Hämeenaholta, millaisia asioita perintöverotuksessa kannattaisi ennakoida. Onko jokin tietty asia, jolla voisi helpottaa jälkipolvien veroseuraamuksia tai perinnönjakoa? – Omaisuuden siirto jälkipolville kannattaa aloittaa jo elinaikanaan esimerkiksi lahjoituksilla. Jos vain yksi asia pitää mainita, se on testamentti. Sillä voi vaikuttaa perimysjärjestykseen ja siihen, kenelle omaisuus menee. Sitä kautta voi vaikuttaa osittain myös verotukseen. Miten testamentilla voi vaikuttaa perintöveroihin? – Keskeistä on miettiä hajauttamista, eli se, kenelle haluaa perintöään jättää. Jos omat lapset alkavat olla omalla kuolinhetkellä jo melkein eläkeiässä, tarvitsevatko he perintöä? Vai menisikö se seuraaville sukupolville? Siinä säästetään sukupolvien perintöveroa, kun joka vaiheesta ei makseta aina uudestaan, vaan sama omaisuusmassa hyppää yhden sukupolven yli. – Toinen asia on, että voi hajauttaa mahdollisimman monelle. Perintöverotuskin on progressiivista: mitä isomman potin yksi perillinen saa, sitä enemmän hän maksaa siitä veroja. Kun saajia on paljon, perintö pilkkoutuu saajaa kohti, mutta veroprosentti saadaan kokonaisuutena pienemmäksi. – Voi myös hyödyntää verottomia eriä. Perintöveroasteikko alkaa 20 000 eurosta. Jos joku saa vähemmän kuin 20 000 euroa perinnöksi, hän ei maksa perintöveroa. Jos testamentissa on monta hiukan tällaisen potin saajaa, saadaan verotonta perintöä iso määrä. – Leskeksi jäävä aviopuoliso pystyy hyödyntämään puolisovähennystä, joka on peräti 90 000 euroa. Rintaperilliset saavat ehkä ison osan omaisuudesta, mutta leski voi saada 90 000 euroa puolisovähennystä ja vielä sen vajaat 20 000 euroa päälle. Eli käytännössä leski voi saada hiukan alle 110 000 euroa ilman perintöveroa. – Tietynlaiset avopuolisotkin voivat saada puolisovähennyksen. Verotuksessa aviopuolisoihin rinnastetaan avopuolisot, joilla on yhteinen lapsi. Tai pariskunta, joka on ollut keskenään aikaisemmin avioliitossa, eronnut mutta elää nyt avosuhteessa. Onko testamentti aina järkähtämättömästi se asiakirja, jonka mukaan omaisuus jaetaan? Voiko testamentilla ohittaa rintaperilliset? – Ilman testamenttia laki määrää tietyn perimysjärjestyksen. Ensin tulevat lapset, mutta jos ei ole lapsia, aviopuoliso. Seuraavaksi ovat vuorossa vanhemmat, sisarukset, isovanhemmat, tädit ja sedät. Jos tämän järjestyksen haluaa sivuuttaa, se onnistuu testamentilla. – Vanhempi saa määrätä omaisuuden vaikka hyväntekeväisyyteen. Jos asiakirja on pätevästi laadittu, se toteutuukin. Rintaperillisiä ei silti voi absoluuttisesti sivuuttaa. Jos vainajalla on rintaperillisiä, he voivat halutessaan vaatia lakiosaa, joka on puolet heidän perintöosastaan. ”Sitä verotetaan, joka saa omistusoikeuden”. Kannattaako testamentti laatia juristin kanssa? – Laki ei velvoita, että testamentti on asiantuntijan laatima. Testamentille on toki tarkat muotomääräykset. Kannattaa miettiä, ymmärtääkö riittävästi perintöasioista. Suosittelisin kääntymään asiantuntijan puoleen, jos on vähänkään epävarma testamentin sisällöstä. Voiko testamentissa määrätä asuntoonsa puolisolle vaihtoehtoisen omistus- tai hallintaoikeuden? – Kenenkään ei ole pakko ottaa perintöä tai testamenttia vastaan. Testamenttiperinnöstä voi luopua osittain. Vanhempi voi tehdä puolisolleen omistusoikeustestamentin, mutta leski päättää toisen kuoltua, tyytyykö vain hallinta- tai käyttöoikeuteen eli luopuu omistusoikeudesta. – Yleensä testamenttiin kirjataan se vahvin oikeus ja saatetaan todeta, että leski voi halutessaan ottaa omaisuuden vastaan myös hallintaoikeudella. Menevätkö perintöverot jälkeläisille, vaikka leski asuisi heidän perimässään asunnossa hallintaoikeudella? – Kyllä. Sitä verotetaan, joka saa omistusoikeuden. Hallinnan saaja ei maksa veroa, mutta rasite pienentää myös omistusoikeuden saaneiden perintöveroa. Jos siirtää perinnön yhden sukupolven yli, pitääkö perintövero silti maksaa? Kuka sen maksaa? – Jos vaikka hyppäisi lasten yli, he eivät tietysti maksa veroakaan. Jos perintö menee lapsenlapsiportaalle, heille ne verotkin määrätään. Verot ovat aina henkilökohtaisia. Jos joku muu maksaa lapsenlapsen veron, hän antaa silloin lahjaa. Siitä voi tulla lahjaveroseuraamuksensa. Onko jonkun omaisuuslajin perintöverotus Suomessa muita kevyempää? – Lähtökohtaisesti kaikki vainajan omaisuus on samaa eromääräistä massaa, jota sitten verotetaan. On olemassa yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoshuojennuksia, joiden kohdalla on mahdollista, että verotus on tietyin edellytyksin kevyempää.