Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Kuuluuko lasta suojella Kuopion kouluhyökkäyksen uutisoinnilta, entä pitääkö lapselle osata sanoa jotain erityistä? Kysyimme psykologi Sirpa Tikalta

Oppilashuollon päällikkö, psykologi Sirpa Tikka Tampereen kaupungilta, pitääkö lapsia koettaa suojella tiedoilta Kuopion väkivaltaisesta iskusta? Kannattaako aamulla lehdet selata etukäteen lapsien varalta, pitääkö heitä jollain tavalla suojata tästä asialta? – Kyllä se on ajatuksena. Ne ovat ahdistavia asioita, ja lapsi ei kehitystasonsa vuoksi pysty niitä täysin ymmärtämään, kuten eivät tietysti aikuisetkaan kokonaan. – On tärkeää, että tieto tulee niin, että lapsi pystyy saamaan tukea sen käsittelyyn heti samantien eikä yksinään lue jotain kovin vaikeasti ymmärrettävää ja järkyttävää materiaalia.  Vaikkei se heti näy lapsessa, tieto voi jäädä vaikuttamaan mieleen ja aiheuttaa myöhemmin oireita ja pulmia. – Tämä koskee muitakin välineitä kuin lehtiä, kuten esimerkiksi somea ja kännyköitä. Aikuisen pitää tietää, millä sivuilla lapsi liikkuu, mikä häntä kiinnostaa. Yksistään iltapäivälehtien lööpit ovat joskus pysähdyttäviä, niin että saattaa herätä ajatuksia ja kysymyksiä.  Aikuisen pitää olla valmis vastaamaan niihin sen mukaan kuin kykenee. Kenelle ja minkä ikäiselle lapselle esimerkiksi Kuopion tapahtumista kannattaa kertoa? – Kannattaa lähteä liikkeelle tunnustellen lapsilta. Ei lähdetä suoraan ottamaan faktoja ja yksityiskohtia esiin, vaan tunnustellaan, ovatko lapset saaneet jo tietää jotakin ja mitä tietoja jo liikkuu. Voi kysyä, onko jotakin, joka on viime aikoina huolestuttanut? Mitä kaveripiirissä on puhuttu? – Tunnustellaan, mitä tietoja kaveripiirissä jo on, ja lähdetään siitä viemään keskustelua eteen päin. Ei niin, että kaikille kerrotaan sama tieto yksityiskohtineen – se on tarpeetonta ja ahdistaa lisää niitä, jotka eivät asiasta yksityiskohtaisesti tiedä. Lasten ikäkausissa on eroja. Tilanne on eri, kun lapsi pystyy jo itse lukemaan asioista. Varmaan loppumattomiin näiltä tiedoilta ei pysty lasta suojaamaan? – Ei pysty. Esimerkiksi somemaailma on niin ulottuvilla.  Mutta voi esimerkiksi muistuttaa lapselle, että jos hän on kuullut tai nähnyt sellaista materiaalia, joka häntä on pelottanut tai jota hän ei ymmärrä, että hän rohkaistuisi ottamaan sen puheeksi aikuisen kanssa. Esimerkiksi koulussa tai kotona. Tämä pätee kaiken ikäisiin lapsiin. – Joskus kaveripiireissä liikkuu vaikka viestejä, jotka voivat olla sangen pelottavia eikä lapsi tiedä, miten niihin suhtautua. Tai lapsi voi miettiä, voiko jokin viestissä oleva uhkaus toteutua, kuten että ”jos et lähetä tätä viestiä eteenpäin, niin voi tapahtua jotain pahaa”. – Pienen lapsen ajattelu on konkreettisella tasolla, ja hän uskoo asioihin helpommin. On satujen ja leikin maailma, johon lapsi eläytyy voimakkaasti. Lapsi ei vielä välttämättä erota, mikä oikeasti on todellista ja mikä on vain keksittyä uhkausta eikä pidä paikkansa. Lapsille opetetaankin kriittistä suhtautumista eri tietolähteisiin. Miten lapsen kanssa sitten keskustellaan? – Keskustelun avulla voidaan myös työstää tunteita. Voi kysyä lapselta: miltä tuntui lukea siitä, miltä tuntui, kun näit sen? Mitä itse ajattelet siitä? Oletko huolissasi jostakin? Pelottavatko jotkin asiat? Mitä yhdessä voitaisiin tehdä, ettei jonkin asian kohtaaminen tuntuisi niin pelottavalta. Lapsen turvallisuuden tunnetta kannattaa lisätä. Miten se tapahtuu? – Esimerkiksi arjen rutiineilla. Vaikka tapahtuisi jotain järkyttävää, arki sujuu ja asiat ovat tuttuja. Etenkin jos jotain järkyttävää tapahtuu lapsi haluaa silloin olla lähellä, vieressä, tankata turvallisuutta jonkin aikaa ennen kuin turvallisuuden tunne palautuu ja luottamus siihen että ei tässä ehkä satukaan mitään pahaa minulle tai meille. – Läsnäololle täytyy olla aikaa ja mahdollisuuksia. Turvallisuuden luomiselle. Pienet lapset varmaan tulevat helposti lähelle tankkaamaan läheisyyttä, mutta entä isot? – Isojen lasten kanssa kannattaa yhtä lailla pyrkiä olemaan läsnä. Aikuinen voi itsekin mennä tykö. Aloitteen ei aina tarvitse tulla nuorelta. Joskus heitä helpottaa se, että aikuinen tulee kysymään ja lähestyy eikä oleta heidän pärjäävän.Nuoret toki kaveripiireissä jakavat näitä asioita, mutta vanhempi on silti aina eri roolissa ja tärkeä. Riittääkö lähellä olo ja läsnäolo vai pitäisikö osata sanoa jotakin erityistä? –Voi toki suhteuttaa tilannetta, muistuttaa, että nämä tapaukset ovat harvinaisia. Niin tapahtumat eivät saa todellisuutta suurempia mittasuhteita lapsen kokemuskentässä, kokonaisuudessa. Tällaisia iskuja ei onneksi tapahdu usein. Mutta tietenkin ne tuovat epävarmuutta ja horjuttavat turvallisuutta ja luottamusta pitkäksi aikaa. Lue lisää: Tämä kaikki Kuopion kouluhyökkäyksestä tiedetään nyt: Nuorin uhreista on 15-vuotias – sapelilla hyökännyt vangitaan todennäköisesti torstaina tai perjantaina Lue lisää: Johtajaylilääkäri Antti Hedman oli kokouksessa sadan kilometrin päässä, kun hälytys Kuopion kouluhyökkäyksestä tuli läpi sulkujen hänen puhelimeensa Lue lisää: Eduskunta hiljeni Kuopion tragedian äärelle – varapuheenjohtaja Juho Eerolan mieleen palautui vanha koulusurma Kymenlaaksosta