Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Näsijärvellä ei ole jäätä kuin pieni kaistale rannassa – joulukuun keskilämpötila on jäämässä Tampereella plussan puolelle, ja se alkaa olla jo ihan tavallista

Joulukuun viimeisinä päivinä Näsijärvi ei näytä viitteitä jäätymisestä. Plusasteille kääntynyt lämpötila on sulattanut jouluaaton jälkeen sataneen lumet ja tehnyt maasta ruskean. Näsijärven rannalla sijaitsevan Santalahden koirapuiston sulanut lumi sohjosi mutaiseksi hiekkakentäksi. Se näkyy puistossa leikkivän australianpaimenkoira Kuun tassuissa, sillä kuravettä loiskuu loikkivan koiran jaloista. Kuuta ulkoiluttava Hannele Kallio sanoo, että lumi piristäisi, vaikka hän ei talviurheilua harrasta. Vuoden 2020 ensimmäisen viikon lämpötila näyttää pysyvän päivisin plusasteissa. Lunta ei toistaiseksi näytä olevan luvassa ja Näsijärven jäätyminen näyttää menevän tänä talvena pitkälle tammikuun loppuun. Lämpömittarin plussalukemat eivät varsinaisesti ole poikkeuksellisia joulukuussa. Joulukuun keskilämpötila on noussut Tampereella plusasteiden puolelle 2000-luvun puolella vuosina 2006, 2007, 2011 ja 2015. Vuosien 1940–2000 välillä näin kävi vain kaksi kertaa. Jäitä odotellessa Näsijärven jäätymistä ja jäidenlähtöä on tilastoitu vuodesta 1836 asti. Tyypillisesti Näsijärven selkä on jäätynyt joulukuussa. Viimeisten 10 vuoden aikana jäätyminen on jäänyt tammikuulle yhä useammin. Tampereen kaupungin tilastoista käy ilmi, että vielä 1800-luvulla oli tavallista, että järvi jäätyi jo marraskuussa. Silloin jäätyminen jäi tammikuulle harvoin, mutta ei se silloinkaan tavatonta ollut. Viimeisten vuosikymmenten aikana Näsijärvi ei ole ollut marraskuussa virallisesti jäässä kertaakaan. Mittaushistorian myöhäisin jäätymisajankohta on talvena 1929–1930. Tuolloin Näsijärvi jäätyi 30.1. Jään paksuus muuttunut Tampereen kaupungin satamapäällikkö Matti Joki kertoo, että muutos on näkynyt hänen uransa aikana. Kun hän aloitti satamapäällikön työt kolmisenkymmentä vuotta sitten, jään paksuus saattoi olla keskimäärin 70 senttimetriä. – Viime vuosina jään vahvuus on ollut 30 senttimetriä. Se on se 30 senttiä, mikä tulee heti, kun järvi jäätyy, Joki tiivistää. Tällä kaudella Näsijärvi menee jäähän todennäköisesti tammikuun lopulla. Joki ei pidä sitä poikkeuksellisena. Myös tilastointihistorian alussa 1800-luvulla on kausia, jolloin jäätyminen on mennyt tammikuulle. – On ollut aiemminkin kausia, jolloin talvikaudet ovat olleet lyhyitä. Mutta kieltämättä viime vuosina jäät eivät ole olleet yhtä vahvoja kuin ennen. Jäätilanne hankaloittaa esimerkiksi satamatöitä, koska jäälle ei pääse tekemään esimerkiksi laitureiden korjaustöitä. Myös Näsijärven jääurheilukausi näyttää jäävän tänä vuonna lyhyeksi. Järven rytmi muuttuu Ympäristöhallinnon johtava hydrologi Bertel Vehviläinen sanoo, että lyhyet talvikaudet vaikuttavat järven rytmiikkaan. Kun pakkasta ei ole, järvet tulvivat talvella kevään sijaan. Esimerkiksi Kokemäenjoki on tulvinut voimakkaasti joulukuun aikana. Tammerkosken vettä on juoksutettu tänä talvena poikkeuksellisen paljon, jotta suurilta tulvilta vältyttäisiin, kun järvi alkaa jäätyä. – Sateet tulevat vetenä, jolloin ne valuvat järviin. On mahdollista, että se lisää ravinteiden kertymistä järviin. Koska järvet jäätyvät korkeammalle tulvimisen vuoksi, jää voi vaikuttaa rantakasvillisuuteen ja tuhota esimerkiksi laitureita. – Iso vaikutus leudoilla talvilla on tietysti ihmiseen. Järven jäälle ei pääse pilkkimään tai luistelemaan kuten ennen vanhaan. Se on uusi kokemus suomalaisille, Vehviläinen sanoo. Laskettelukeskus toimii lumetuksen avulla Pälkäneläinen Sappeen laskettelukeskus turvautuu keinolumeen. Ilman tehokasta lumetusta Pirkanmaalla ei lasketeltaisi vielä ollenkaan. Sappeen rinneliiketoiminnanjohtaja Kosti Puurunen kertoo, että lumetus aloitettiin marraskuussa ja ensimmäiset rinteet avattiin 13. joulukuuta. Lumetus on yksi laskettelukeskuksen elinehdoista ja myös prioriteetti. Tänä vuonna laskettelukeskus investoi 300 000 euroa lumetuslaitteiston kehittämiseen. –Lumetuksen kehittäminen on meidän kehittämiskohteiden kärkipäässä, Puurunen sanoo. Keinolumi on kidemäistä eli tiiviimpää kuin luonnonlumi, joten se kestää plusasteita ja vesisateita tavallista lunta paremmin. Silti myös lumetus on luonnonvoimien armoilla: tarvitaan vähintään muutama pakkasaste, jotta lumitykistä lennätettävät vesipisarat jäätyvät ja syntyy lumikiteitä. Sappee on tähän mennessä avannut kuusi sen 13:sta rinteestä. – Odotamme malttamattomina pakkasta. Myös luonnonlumi piristäisi maisemaa.