Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Huomasitko kasvattavasi pihalla haitallista vieraslajia? Ministeriö lupaa tarkkoja tuhoamisohjeita

Moni suomalainen huomasi kasvattavansa takapihallaan haitallista vieraslajia, kun valtioneuvoston asetus ja kansallinen vieraslajiluettelo tulivat voimaan viime vuoden kesäkuussa. Asetus kielsi lukuisten vieraskasvien, kuten kurtturuusun ja lupiinien, maahantuonnin, kasvattamisen, myynnin ja hallussapidon Suomessa. Kaikkien paitsi kurtturuusun kasvatuskielto astui heti voimaan. Tästä nousi suuri häly. Kansalaiset ihmettelivät, pitääkö heidän heti ryhtyä kitkemistalkoisiin ja kuka vieraslajien poistamista valvoo. Eniten keskustelua herätti Suomessa hyvin yleisten kurtturuusujen kohtalo. Kurtturuusun kasvatuskielto astuu voimaan vasta siirtymäajan jälkeen eli 1.6.2022. Kurtturuusun myynti ja muutoin luovuttaminen kiellettiin jo viime kesänä. – Kurtturuusu on niin laajalle levinnyt ja hyvin yleisesti kasvatettava laji, että sen torjunta vaatii enemmän ohjeistusta etukäteen, sanoo neuvotteleva virkamies Johanna Niemivuo-Lahti maa- ja metsätalousministeriöstä. Lisää resursseja torjuntaan Kiellettyjen vieraslajien listalla ovat myös komealupiini, alaskanlupiini, tarhatatar, hamppuvillakko, japanintatar, lännenpalsami, sahalinintatar ja kanadanvesirutto. Vaikka suomalaisten pihoilla ja tienvarsilla yleisiä lupiineja olisi pitänyt ryhtyä hävittämään jo viime kesänä, toistaiseksi asetuksen valvonta on ollut vähäistä – osin resursseista ja osin vielä vajavaisesta ohjeistuksesta johtuen. Tänä vuonna asetuksen valvonta ja vieraslajien torjunta tehostuu, kun maa- ja metsätalousministeriö saa kesällä valmiiksi kasvien torjuntaa ja hävittämistä koskevat tarkemmat ohjeet. – Kansalaisia ei jätetä yksin kurtturuusupuskansa kanssa, Niemivuo-Lahti lupaa kirjoituksessaan . Kesän kasvukautta varten ministeriön toimeksiannosta valmisteltavana on kansallinen vieraslajien hallintasuunnitelma, jossa määritellään ensisijaiset torjunta-alueet ja kustannustehokkaimmat torjuntatyökalut. Antti Rinteen (sd.), nykyisin Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelmassa on linjattu siitä, että vieraslajien torjuntaa tehostetaan sekä lainsäädännöllä että torjuntatoimenpiteiden rahoitusta lisäämällä. Vuoden 2020 budjetissa vieraslajien torjuntaan osoitettiin 0,8 miljoonaa euroa lisämäärärahaa. Uhkasakko mahdollinen Uusi asetus velvoittaa maanomistajan poistamaan alueeltaan haitalliset vieraskasvit. Lain noudattamista valvovat ely-keskukset. Ensin ely-keskus neuvoo ja ohjeistaa maanomistajaa poistamisessa. Jos maanomistaja kieltäytyy poistamasta kasveja ely-keskuksen määräyksestä huolimatta, hänelle voidaan määrätä uhkasakko. – Kyseessä on viime käden toimi, jos ohjeistus ja tiedottaminen ja määräys eivät ole tehonneet, Niemivuo-Lahti toteaa. Jos maanomistaja uhkasakosta huolimatta jatkaisi kielletyn lajin kasvattamista, ely-keskus voisi poistaa kasvit maanomistajan kustannuksella. Niemivuo-Lahti korostaa, että näin menetteleminen on poikkeuksellista: ensisijaisesti ely-keskukset pyrkivät lisäämään ihmisten tietoisuutta ja neuvomaan kasvien hävittämisessä. ”Niin massiivinen ongelma” Uudenmaan ely-keskuksen ylitarkastaja Juha Lumme kertoo, että ely-keskukset ovat odottaneet ministeriöstä tarkentavia tietoja siitä, miten asetuksen noudattamisen valvonnassa edetään. Tarkempia valvontaohjeita on luvassa kesään mennessä. – Lupiini on niin massiivinen ongelma, että yksittäisen esiintymän poistaminen ei hirveästi tilannetta muuta, Lumme toteaa. Tähän mennessä ely-keskus on Lumpeen mukaan lähettänyt yksittäistapauksissa kirjeitä maanomistajille muuttuneesta lainsäädännöstä, mikäli tietoon on tullut vieraslajiesiintymä, joka olisi syytä poistaa. Vieraslajien torjunta on keskittynyt toistaiseksi jättiputkeen, koska jättiputkikasvustoja on toistaiseksi suhteellisen rajallinen määrä ja ne voivat olla ihmisille suoraan vaarallisia. Monet kunnat ja varsinkin suurimmat kaupungit, kuten Helsinki, ovat Lumpeen mukaan poistaneet melko aktiivisesti vieraslajeja. Lumme arvioi, että vieraslajien torjunta tehostuu tänä vuonna, kun ely-keskukset ovat saamassa lisäresursseja vieraslajien torjuntaan liittyviin toimenpiteisiin. Tähän mennessä vieraslajien torjuntaa on tehty muiden virkatehtävien ohessa. – Tehokkain tapa pysyvästi päästä eroon vieraslajeista on se, että ihmiset lähtisivät niitä lähiympäristöstään poistamaan. Virkatyönä vieraslajien poistaminen kattavasti vaatisi niin paljon aikaa ja rahaa, että sellainen tuskin on mahdollista, Lumme huomauttaa. Uhkasakkoja ei ole Uudellamaalla toistaiseksi annettu vieraslajiasetuksen noudattamatta jättämiseen liittyen. Uhka luonnon monimuotoisuudelle Vieraslajeilla tarkoitetaan kasveja, eläimiä ja muita eliöitä, jotka ihminen on tuonut niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Kansalaisissa on herättänyt ihmetystä, miksi kauniit kurtturuusut ja lupiinit tulisi hävittää omalta takapihalta tai tienvarresta. Tärkein syy on Niemivuo-Lahden mukaan se, että vieraslajit uhkaavat luonnon monimuotoisuutta. Myös EU:n vieraslajiasetus edellyttää Suomea ryhtymään torjuntatoimiin. Niemivuo-Lahden mukaan etenkin rannikko- ja saaristoalueet ovat olleet hyvin herkkiä kurtturuusun leviämiselle. Kurtturuusu pystyy vaakajuurakkonsa avulla levittäytymään läpitunkemattomiksi tiheiköiksi ja syrjäyttämään esimerkiksi täysin alkuperäisen merenrantalajiston. Se voi tällöin muodostua merkittäväksi haitaksi rantojen virkistyskäytölle. Lupiini on levittäytynyt tienpientareiden ja pihojen lisäksi luontoon. Lupiinia on havaittu esimerkiksi uhanalaisten niittykasvien kasvualustoilta. Lupiini rehevöittää kasvupaikkansa ja kilpailee pölyttäjistä alkuperäisten kasvien kanssa. Lupiini vaikuttaa myös paikallisiin päiväperhospopulaatioihin, koska se ei kelpaa toukille eikä aikuisille perhosille ravintokasviksi. Lupiini valtaa alaa kedoilta ja vanhoilta koristekasveilta vanhoissa kulttuuriympäristöissä. Ohjeita haitallisten vieraslajien hävittämiseen ohjeita löytyy vieraslajiportaalista . Vieraslajien tunnistamiseen ja torjuntaan liittyviä ohjeita täsmennetään portaaliin, kunhan ministeriön vieraslajien hallintasuunnitelma valmistuu viimeistään kesällä.