Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Yli 18 vuotta vanhempi mies maanitteli ongelmaperheen epävarman tyttären sukupuoliyhteyteen pian suojaikärajan ylittymisen jälkeen – oikeus piti rikoksena

Vuonna 1982 syntynyt mies sai syytteen 16-vuotiaan tytön kanssa harjoitetun sukupuoliyhteyden takia. Teot tapahtuivat vuonna 2017. Vastaaja tutustui alle 16-vuotiaaseen tyttöön tämän vanhempien kautta. Mies vietti tytön ja tämän vanhempien kanssa aikaa muun muassa ravintoloissa. Muutamaa vuotta tutustumisen jälkeen vastaaja alkoi lähettää tytölle seksuaalissävytteisiä viestejä. Tyttö oli seksuaalisesti kokematon ja kärsi ongelmista omassa perheessään. Tekoaikaan 35-vuotias mies sai viesteillään tytön taivuteltua seksuaalisiin tekoihin, kun tämä oli vasta muutamaa kuukautta yli niin sanotun suojaikärajan. Suojaikärajalla tarkoitetaan ikää, jonka saavutettuaan alaikäinen on kykenevä oikeudellisesti pätevästi antamaan suostumuksensa seksin harrastamiseen. Suomessa tämä ikäraja on 16 vuotta. Rikos tapahtui kahtena eri kertana uhrin kotona, jossa mies kosketteli tyttöä ja oli tämän kanssa oraalisessa ja vaginaalisessa sukupuoliyhteydessä. 16 vuoden ikä ei poistanut rikosta Julkisesta selosteesta ei ilmene, miten asia päätyi poliisin tietoon. Tuomioistuin avaa selosteessa tarkasti harkintaa, johon ratkaisu perustuu. Syyttäjä nosti syytteen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, sillä tyttö oli yli suojaikärajan mutta ei ollut syyttäjän mielestä antanut pätevää suostumusta seksiin vapaaehtoisesti. Syyttäjän mukaan vastaaja käytti hyväkseen asemaansa tytön perhetuttavana ja väärinkäytti törkeästi asianomistajan kypsymättömyyttä. Syyttäjän mukaan tytön kyky itsenäisesti päättää seksuaalisesta käyttäytymisestä oli hänen elämäntilanteensa, kypsymättömyytensä ja asianosaisten 18 vuoden ikäeron takia huomattavasti heikompi kuin vastaajan. Oikeus käytti perusteluissaan lain esitöitä. Pykälän säätämisvaiheessa lakivaliokunta huomautti, että esimerkiksi ystävyyteen tai tuttavuuteen perustuvissa suhteissa vanhemmalla henkilöllä on usein kypsyyteen, kokemukseen, ikään ja muihin näihin verrattavissa oleviin seikkoihin perustuva vahvempi asema. Käräjäoikeuden mukaan vastaaja saavutti luottamussuhteen tytön kanssa muun muassa viettämällä aikaa ravintoloissa tytön ja tämän vanhempien kanssa. Viestittelyssään mies ryhtyi keskustelemaan seksiasioista ja siitä, mitä hän haluaisi tytön kanssa tehdä. Tyttö suostui viestittelyyn mutta ei tehnyt koskaan aloitetta seksiviestittelyyn. Mies myös huomautti viesteissään, että kyse ei ole mistään parisuhteen hakemisesta. Tähän osapuolten ikäero oli miehen mukaan liian suuri. Oikeuden mukaan viestittelylle ei löydy mitään muuta syytä kuin miehen halu harrastaa seksiä. Viimeisinä päivinä ennen sukupuoliyhteyttä miehen viestittely liittyi lähes pelkästään seksiin. Oikeuden mukaan tytön perhetaustalla oli merkitystä suostuttelussa, sillä tytön perheessä oli alkoholismia ja vanhemmat olivat laiminlyöneet normaalia vanhemman velvollisuuksiin kuuluvaa huolenpitoa. Käräjäoikeuden mukaan tämä altisti tytön hyväksikäytölle, sillä tämä pyrki korvaamaan vanhempien laiminlyöntiä sillä, että haki huomiota lähipiirissä olleelta aikuiselta, johon hän luotti. Vastaaja käytti oikeuden mukaan tuttavuutta hyväksi johdattelemalla pikku hiljaa viestittelyä seksuaalisiin teemoihin. Vastaaja myös tiesi, että tytön vanhemmat suhtautuvat välinpitämättömästi tai sallivasti siihen, että tyttö on suhteessa itseään huomattavasti vanhemman miehen kanssa. Käräjäoikeus katsoi, että mies syyllistyi seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja tuomitsi hänet vuoden vankeusrangaistukseen. Rangaistusta kovennettiin, koska tyttö oli vain muutaman kuukauden yli suojaikärajan ja tekokertoja oli kaksi. Koska vastaajaa ei ole tuomittu aiemmin rikoksesta, rangaistus määrättiin ehdollisena. Hänet määrättiin korvaamaan tytölle tilapäisestä haitasta ja kärsimyksestä yhteensä 3 500 euroa. Työskennellyt urheiluorganisaatioille Tuomittu mies on toiminimensä kautta työskennellyt pirkanmaalaisille urheiluorganisaatioille, mutta ei valmennustehtävissä tai muissa tehtävissä, joissa hänen vastuullaan olisi ollut nuoria. Hän kertoo Aamulehdelle , että ei näe estettä työskennellä jatkossakin vastaavissa projekteissa. Aamulehti ei julkaise tuomitun nimeä, koska sen julkaisemista ei journalistin ohjeiden ja Aamulehden käytäntöjen perusteella voida pitää perusteltuna yleisen merkityksen tai muiden seikkojen perusteella. Lisäksi tuomitun nimen julkaiseminen voisi paljastaa rikoksen asianomistajan henkilöllisyyden. Tuomio ei ole lainvoimainen. Milloin rikoksentekijän nimi julkaistaan? Näin nimen julkaisemista harkitaan Aamulehdessä Korjaus 25.11.2019 kello 15.17: Korjattu juttuun tieto siitä, että rikokset tapahtuivat uhrin kotona eikä tekijän luona.