Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Analyysi: Koko maailman koronatartuntaluku on laskussa – kertooko se jostain jotain vai ei mistään mitään?

Ajattele maailmanlaajuisesti, toimi paikallisesti. Ohjenuora voi olla kulahtanut, mutta se on silti kestävää sorttia. Ilmastonmuutoksen ohella think globally, act locally on käypä neuvo suhtautumisessa koronavirukseen. Pandemia, eli maailmanlaajuisesti levinnyt epidemia, on koko ihmiskunnan vitsaus. Se ei tunne kuntien, sairaanhoitopiirien, maakuntien eikä valtioiden rajoja. Mantereet se pirulainen ylittää jumbojetin nopeudella. On luonnollista, että tarkastelukulmat ja toimintalinjat ovat koronan kanssa kaikkialla maailmassa etupäässä kansallisia tai paikallisia. Pandemian toisen aallon vyöryä odoteltaessa on silti syytä katsastaa tartuntamäärien kehitystä myös globaalisti. Koko maailma 259 344 Maailmanterveysjärjestön WHO:n jatkuvasti päivittyvien käyrien mukaan varmistettujen tartuntojen globaali määrä oli torstaina iltapäivällä 259 344. Se ei sinänsä sano mitään. Enemmän kertoo se, että vielä 31. heinäkuuta vastaava luku oli 293 244. Varmistettujen tartuntojen maailmanlaajuinen määrä näyttää siis olevan laskussa. Toinen käyrä ilmaisee tartuntamäärän olleen tiistaina 213 019. Tuolloin globaali päiväkohtainen muutos oli -18,4 prosenttia. Amerikat 139 362 Optimistisesti lukujen perusteella voi olettaa, että pandemia on saavuttanut maailmassa huippunsa ja alkanut vähitellen hellittää otettaan. Oletusta tukevat Yhdysvaltojen ja Brasilian käyrät, joiden volyymit huitelevat kansainvälisessä vertailussa aivan omissa ulottuvuuksissaan. Molemmat ovat kääntyneet elokuun aikana laskuun. Yhteensä pohjoisessa ja eteläisessä Amerikassa oli torstai-iltapäivällä 139 362 varmistettua tartuntaa. Enimmillään luku oli heinäkuun lopussa 171 946. Tilasto ei ole koko totuus Pessimistisesti tarkasteltuna käyrästöt näyttävät kuitenkin siksakilta. Etenkin Yhdysvalloissa ja Brasiliassa lukemat ovat sahanneet kevään jälkeen ylös ja alas niin, että tämänhetkinen tilanne saattaa olla jo ensi viikolla tyystin toinen. Tilastot saattavat myös johtaa harhaan. Vaikka WHO:n ja Johns Hopkinsin yliopiston tuottamat tiedot ovat lähtökohtaisesti luotettavia, niiden saama data ei välttämättä sitä ole. Terveysviranomaiset tilastoivat tartuntoja eri maissa eri tavoin. Lukuja saatetaan pimittää ja kaunistella. Lisäksi testauskäytännöt vaihtelevat valtioittain, ja todennäköisesti suurinta osaa maailman covid-19-tartunnan saaneista ei ole tilastoitu minnekään. Monien oireet ovat olleet niin lieviä. Erottaa enemmän kuin yhdistää? Pandemian luonteen huomioon ottaen tuntuu oudolta, että maailma ei taistele sitä vastaan täysin rinnoin yhdessä. Alan asiantuntijat tekevät varmasti valtavasti kansainvälistä yhteistyötä, mutta muutoin iso kuva näyttäytyy valtioiden keskinäisenä kilpakenttänä. Nokittelua käydään suojavarusteiden saannista ja rokotteiden varmistamisesta sekä poliittisesta ja taloudellisesta vaikutusvallasta. Jopa YK:n ja sen erityisjärjestön WHO:n kaltaiset kansainväliset toimijat tuntuvat nyt enemmän erottavan kuin yhdistävän kansakuntia. Heinäkuussa presidentti Donald Trump ilmoitti Yhdysvaltojen peräti eroavan jälkimmäisestä. Viruksen leviämisen estämiseksi rajoja tarvitaan kuin palomuureja rakennuksessa. Muutoin esteiden olisi syytä olla mahdollisimman matalia.