Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Suomen kolmanneksi tiheimmin asuttu taajama löytyy Tampereelta, mutta se ei ole keskusta – jopa asiantuntija ja kaupungin suunnittelupäällikkö hämmästyivät

Tampereen Vuores on noussut hieman yllättäen väestöntiheydeltään Suomen kolmanneksi suurimmaksi taajamaksi. Tilastokeskuksen taajamarajauksen kriteeristön muodostaa asukas- tai rakennustihentymä, jossa on tiheä rakennuskanta ja vähintään 200 asukasta. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 Suomessa oli 732 taajamaa, joista matalin väestöntiheys oli Rukalla (62) ja korkein Helsingin keskusta-alueella (1883). Samassa tilastossa sijalle kolme nousseessa Vuoreksessa, väestöntiheys oli 1628 neliökilometrillä. Tampereen keskusta-alue sijoittuu samassa tilastossa sijalle 4 (1216). Vuoden 2019 lopussa Vuoreksessa asui noin 5 300 ihmistä. Asian Twitterissä alkuviikosta esille nostanut, aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro kertoo hämmästyneensä Vuoreksen sijoituksesta listalla. Hän kuitenkin uskoo, että sijoitus saattaa pysyä tai jopa hieman nousta tulevina vuosina, kun alue rakentuu entisestään. – Tämä riippuu kuitenkin hyvin paljon siitä, millainen tuleva asuntokanta tulee olemaan. Lisäksi se, kuinka laajalle asuinrakennukset keskittyvät, vaikuttaa asiaan. Aro sanoo, että Vuores on hyvä esimerkki asuinalueesta, joka on syntynyt hieman kaupunkirakenteen ulkopuolelle, joka ei ole tyypillistä finanssikriisin jälkeisen ajan rakentamista. – Jos 2000-lukua katsotaan rakentamisen kannalta kymmenen vuoden sykleissä, oli ensimmäinen vuosikymmen pientalovaltaista ja tällöin muutettiin niin sanotun Nurmijärvi-ilmiön myötä paljon kehyskuntiin. 2010-luvulla hallitsevin piirre oli, että kerrostalovaltainen asuminen palveluiden äärellä lisääntyi merkittävästi, ja tästä Vuores on hyvä esimerkki. Aro uskoo, että Vuoreksen kaltaiset alueet tulevat pitämään pintansa myös tulevaisuudessa, kun nuorten ja nuorten aikuisten määrä vähenee suhteessa iäkkäämpiin henkilöihin. – Vuoteen 2040 mennessä yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa 400 000 henkilöllä. Heistä aika suuri joukko tulee hakeutumaan Vuoreksen kaltaisille uusille asuinalueille tai tiivistyville vanhoille asuinalueille. Pienten asuntojen tarve tulee kasvamaan entisestään. Lapsiperheiden tyyssija Aron tapaan Vuoreksen sijoituksesta on hämmästynyt Tampereen kaupungin yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Hanna Montonen . – Tulosta voi tulkita niin, että Vuores näyttäytyy perheiden asuinpaikkana. Eihän tuollaisia lukemia muuten saada, Montonen kommentoi. Montonen kertoo, että vaikka pieniä asuntoja on toteutettu lähivuosina huolestumiseen saakka, on Vuorekseen ehditty rakentamaan myös paljon perheasuntoja ennen yksiö- ja kaksiobuumin alkua. – Vuoreksenkin kohdalla on huoli asuntokannasta. Alueelle on rakennettu esimerkiksi hieno koulu lapsia ja nuoria varten, ja olisihan se mainiota, että alueelle muuttaisi edelleen perheitä. Montonen sanoo, että mikäli pienten asuntojen rakentaminen jatkuu edelleen voimakkaana, on kaupungilla mahdollisuus puuttua asiaan. – Olemme keskustelleet siitä esimerkiksi Tesoman keskustaan rakennettavien kerrostalojen kohdalla. Helsingissä näin on myös jo toimittu. Se, millainen pienten ja suurempien asuntojen suhde tulisi olla, ei ole vielä tiedossa. Vuores kasvaa edelleen Vuoreksen rakentaminen alkoi 2000-luvun lopussa ja kaavoitusta jatketaan yhä. Tänä vuonna valmistuu asemakaava Västinginmäkeen, Särkijärven pohjoispuolelle. Valmistuessaan Vuoreksen alueella asuu noin 14 000 ihmistä. Montonen uskoo, että Vuores tulee vetämään asukkaita puoleensa tulevaisuudessakin, sillä ympäröivät metsä- ja virkistysalueet yhdessä urbaanin asumisen kanssa ovat asioita, joita ihmiset haluavat asumiselta. – Tämän lisäksi alueen omaleimainen rakennustapa, luonne, värit ja taide saavat ihmiset viihtymään. Palveluilla on myös tärkeä rooli siinä, millaiseksi asuinalueeksi Vuores tulevaisuudessa muodostuu. – Olen aina ajatellut, että Hervanta on kaupunki kaupungissa. Sinne Vuoreksella on vielä pitkä matka, mutta jo se oli juhlan aihe, kun Vuorekseen avautui kahvila ja pitseria. Nämä olivat alueen palveluiden uudisraivaajia, ja nyt odotamme kuinka palvelut kehittyvät.