Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

EU:n sisämarkkinat kaipaavat kehittämistä

Niille, jotka odottivat EU:n sisämarkkinoille uutta potkua, eivät sellaista löydä EU:n uuden budjetin sisällöstä. Uusi komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tuskin mainitsi sisämarkkinoiden kehittämistä uudistussuunnitelmissaan. Saksa uskoo edelleen teollisuutensa vahvuuteen ja kilpailukykyyn samaan aikaan, kun sen ja koko EU:n palvelujen kehitys polkee paikallaan. Merkittävät uudet panostukset innovaatiotoimintaan ja teknologian kehittämiseen olisivat rohkaisseet myös jäsenmaita uusiin panostuksiin ja erityisesti innovatiivisten start-up yritysten kasvuun. Vielä vuosikymmen sitten maailman 40stä suurimmasta yrityksestä kymmenen sijaitsi EU:ssa. Nyt niitä on vain kaksi, 32. ja 36. sijalla. Euroopan talouden kasvua ei voida enää rakentaa pelkästään tuotantotalouden varaan. Viimeisen kymmenen vuoden aikana suurin osa uusista työpaikoista on syntynyt palvelualoilla. Niiden kehittämisen esteenä ovat edelleen jäsenmaiden väliset esteet ja määräykset., joita on arviolta 5000 eli 200 jokaista jäsenmaata kohti. Koulutettujen ammattikuntien vapaata liikkumista maasta toiseen rajoitetaan jäsenmaiden sisäisillä määräyksillä, joita on arviolta 200. Myös pankkien palveluiden tarjontaa suoraan toisen maan asiakkaille rajoittavat kansalliset määräykset. Niinpä yli 85 prosenttia jäsenmaiden lainoista hoidetaan paikallisten pankkien toimesta. Tällä tavalla rajoitetaan merkittävästi EU:n sisällä tapahtuvaa yritysten riskirahoitusta. Tämä on johtanut siihen, että yhä useampi kasvua hakeva yritys investoi mieluummin EU:n ulkopuolelle. Mitä suurempi yritys, sitä vähemmän sen myynnin kasvua haetaan EU:n omilta markkinoilta. Erikoisin tilanne on Saksassa, jossa valtion kassavarannot ovat kasvaneet vuosi toisensa jälkeen. Samaan aikaan maan infrastruktuuri on päässyt rapistumaan ja merkittävät energiaratkaisut jääneet tekemättä. Niinpä saksalaiset yritykset ovatkin hanakasti investoineet EU:n ulkopuolisille markkinoille. Pahimmassa jamassa ovat EU:n digitaaliset markkinat. Yli 77 prosenttia asiakkaille tarjottavista palveluista ja tavaroiden nettimarkkinoinnista rajoittuu jäsenmaiden sisäisiin nettisivustoihin. Niinpä amerikkalaiset nettiyhtiöt kuten Netflix ja Amazon hallitsevat myös EU:n markkinoita. EU:n sisäiset koulutusjärjestelmät ovat sirpaleiset ja niiden tarjoama opetuksen taso vaihtelee suuresti. Eurooppalaisten huippuyliopistojen nimiä onkin turha hakea maailman parhaiten oppilaitosten ranking-listoilta. Euroopan tulevaa kasvua on haettava innovaatiotoiminnalla ja uusista teknologioista kuten Amerikassa on tehty. Sen sijaan, että EU:n komissio ja sen komissaarit pyrkivät maailman parantajiksi, heidän tulisi keskittyä perustehtäväänsä, jonka keskiössä on sisämarkkinoiden kehittäminen. Sisämarkkinoiden tehokkaampi liberalisointi nostaisi EU:n bruttokansantuotetta 0,8–1,8 prosenttia. Kirjoittaja on metsänhoitaja Porista.