Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Ajanviete Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Sdp:n kansanedustaja on samoilla linjoilla kokoomuslaisen kanssa, ettei pelkkä oppivelvollisuuden pidentäminen riitä

Panostukset varhaiskasvatukseen, esiopetukseen, opinto-ohjaukseen ja peruskoulun jälkeiseen nivelvaiheeseen ovat myös välttämättömiä. Edustaja Sofia Vikman (AL 2.3.) on oikeassa, oppivelvollisuuden ikärajan nosto ei ole yksinään riittävä toimenpide. Silti uudistus on välttämätön. Peruskoulu-uudistus ja ammattikorkeakoulujen perustaminen ei myöskään kelvannut aikoinaan Kokoomukselle. Sama linja jatkuu. Olemme toteuttaneet Suomessa viime vuosina useita tukitoimia nuorten toisen asteen tutkinnon suorittamiseksi ja opintojen keskeyttämisen vähentämiseksi, kuten oppimisen tukea, työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä. Nämä sinänsä hyvät, räätälöidysti kohdennetut erityistoimet ovat maksaneet paljon ilman riittävää vaikuttavuutta. Perusasteen varaan jää 16–17 prosenttia ikäluokasta, joten Suomessa on lähes 100 000 alle 30-vuotiasta vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Näiden nuorten työllisyysaste on 40 prosenttia, toisen asteen suorittaneiden yli 70 prosenttia. Ilman tutkintoa jäävien henkilöiden tulevaisuuden työllisyysnäkymät heikkenevät koko ajan. Näin ei voi jatkua. Nyt on tarve tehdä rakenteellinen uudistus. Oppivelvollisuusikärajaa on nostettu monissa muissakin maissa. Oppivelvollisuuden laajentaminen vaatii erityisen tuen sekä opinto-ohjauksen aktiivista kehittämistä ja siihen panostamista. Osana uudistusta tulee rakentaa oppivelvollisuuden sisään erilaisia opinto- ja tukimuotoja, jotka voidaan sisällyttää toisen asteen tutkintoihin, esimerkiksi kansanopistot, työpajatoiminta, kuntoutus, valmentavat koulutukset. Näin eri koulutuksenjärjestäjien resurssit ja osaaminen saadaan täysimääräisesti käyttöön. Talouden arviointineuvosto arvioi oppivelvollisuusiän noston tuottavan pitkällä aikavälillä 140 miljoonan euron hyödyn! Koulutus parantaa merkittävästi työllisyyttä ja työuran kestoa. 16–17-vuotiaana koulutuksen ulkopuolelle jääneet ovat ikätovereitaan heikommassa asemassa läpi elämän. Pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevat työpaikat vähenevät koko ajan. Oppivelvollisuuden ohjaus- ja valvontavastuu tarkentuu uudistuksessa. Perusopetuksen järjestäjällä, kunnalla, olisi velvollisuus ohjata ja valvoa oppivelvollisen hakeutumista perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen. Perusopetuksen järjestäjän ohjaus- ja valvontavastuu päättyisi, kun oppivelvollinen on aloittanut opiskelun toisen koulutuksen järjestäjän koulutuksessa. Eli vastuu siirtyy uudelle koulutuksen järjestäjälle. Kun toisen asteen tutkinnon suorittaminen on välttämätöntä, niin johdonmukaista on että toisen asteen tutkinto on maksuton. Oppivelvollisuusiän nosto on tärkeä viesti, että nuoren paikka on koulussa, oppisopimuskoulutuksessa, valmentavassa koulutuksessa tai muussa vastaavassa. Nykyisessä järjestelmässä 16–17-vuotias lapsi voi päättää valita itsensä ulos koulutuksesta. Se ei ole lapsen ja nuoren edun mukaista. Kirjoittaja on pirkanmaalainen kansanedustaja (sd)