Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tampereelta ponnisti erikoinen yritys, jonka tähtäin on nyt koko maailmassa: ”Tavoittelemme isoa laajennusta” – näistä syistä se tuottaa juomansa Virossa

Tampereelta se lähti, akateemisen olutseura Bosan tasting -tilaisuuksista. Tamperelainen Pyry Hurula ja Joensuusta kotoisin oleva Heikki Uotila maistelivat ja haistelivat oluita, ystävystyivät ja alkoivat miettiä, miksi Suomessa ei tehdä – ja miksi ei voitaisi tehdä – yhtä vaikuttavia mallasjuomia kuin muissa Pohjoismaissa. Elettiin noin vuotta 2010. Molemmat valmistuivat kaupalliselle alalle. Uotila työllistyi naisten muodin markkinointiin, Hurula päätyi energiayhtiön leipiin. Hetken työ maistui, mutta: – Molemmista alkoi tuntua, ettei tästä kerry tarpeeksi sisältöä elämään. Halusimme jotakin muuta, enemmän, ja pohdimme vaihtoehtoja, Uotila muistelee. Markkinointitoimisto? Ei. Koodausta? Ei sitäkään. Sen sijaan vuosia aiemmin herännyt ajatus omasta panimosta alkoi kiinnostaa toden teolla. Vuosi oli nyt 2013. Syntyi Sori Brewing. Olihan molempien kiinnostus oluisiin virinnyt juuri Sorin aukion laidalla Tampereella. Vesi omasta kaivosta Heikki Uotila ottaa vieraansa vastaan Tallinnan Ülemisten kaupunginosassa, oman panimonsa toimistohuoneessa. Pyry Hurula liittyy mukaan keskusteluun puhelimen kaiuttimen kautta Tampereelta. Panimon toimipaikka on neuvostoajan teollinen helmi: korkeaa huonetilaa, paksuja tiiliseiniä, pitkiä portaikkoja, sähkökaappeja kyrillisin kirjaimin. Ennen Viron uutta itsenäistymistä silloinen terästehdas oli osa suljettua sotilasaluetta, jonne ei ollut ulkopuolelta asiaa. – Alue oli omavarainen. Me otamme veden yhä omasta porakaivosta tehtaan viereltä. Se on Viron syvin, 160 metriä. Rakennuksen kolmanteen kerrokseen on majoittunut myös pari pientä virolaista oluentekijää. Sori Brewingilla on täällä myös tehtaanmyymälä. – Tarvitsimme paljon neliötilaa läheltä keskustaa. Täältä sitä löytyi. Nyt katselemme jo uutta paikkaa, Hurula yllättää. Tähtäimessä ovat isompi myymälätila, oma ravintola ja lisätilaa itse panimolle. Sitä katsastetaan nyt ympäri Tallinnaa, vaikka pysyminen Ülemistessä on sekin edelleen vaihtoehtojen joukossa. – Kriteerit ovat aika tarkat: vesi, sähkö, riittävä kattokorkeus, lujat lattiat. Bulkkioluet puuttuvat Sori Brewingista on seitsemässä vuodessa kehittynyt kymmenkunta ihmistä työllistävä kasvuyritys, joka nauttii täysillä virolaisesta yritysilmapiiristä ja sikäläisen yhteiskunnan kannusteista. – Tavoittelemme isoa laajennusta ja tuotantokapasiteetin moninkertaistamista. Viron valtio on myöntänyt meille tähän 500 000 euroa yrityksen kehittämistukea koneisiin ja laitteisiin, Hurula kertoo. Tuki on vastikkeeton eli sitä ei peritä takaisin. Summa on kuitenkin sidottu yrityksen oman, parhaillaan käynnissä olevan osakeannin onnistumiseen. Jo perustamisvaiheessa pääomaa kerättiin joukkorahoituskampanjalla. – Tuen lisäksi tarvitsemme omaa rahaa vajaan miljoonan. Koko investoinnin arvo on noin 1,5 miljoonaa euroa, Heikki Uotila jatkaa. Ja mihin uutta tilaa ja oluttankkeja sitten tarvitaan? Hämmästyttävää kyllä, bulkkioluen panemiseen. Sori Brewing on nimittäin kiivennyt puuhun pää edellä. Se on luonut nimensä ja maineensa erikoisoluilla ja pienillä tuotantoerillä, jotka ovat hurmanneet baarit ja olutharrastajat Yhdysvaltoja, Kiinaa ja Etelä-Koreaa myöten. Euroopan tärkeitä myyntimaita ovat Ranska, Hollanti ja Belgia. Säännöllistä vientiä on 25 maahan. Nyt asiakkaat kysyvät, voisiko Tallinnasta ostaa myös marketmyyntiin sopivia olutlaatuja. – Kapasiteettimme ei riitä volyymituotteisiin. Lagereita ja kevyttä Ipaa menisi Hollannin supermarketteihin vaikka kuinka paljon, jos vain pystyisimme niitä toimittamaan, miehet kertovat. Tuotanto kasvuun Yrityksen valikoimissa on nytkin satoja erilaisia tuotenimikkeitä, sillä uusia oluttuotteita esitellään kolme tai neljä joka kuukausi. Koko ajan tuotannossa on parikymmentä kysytyintä erikoisolutta. Lisäksi valmistetaan nimikko-oluita yrityksille. Uusia makuja ja reseptejä Uotila ja Hurula, ”hullut tiedemiehet”, kehittävät ja maistelevat itse. Paljosta on kiittäminen myös panimomestarin maisteritutkinnon suorittanutta irlantilais-luxembourgilaista Timeon Pax-McDowellia sekä australialaista Rob Campbellia . – Olut voi olla myös jälkiruokamainen ja idea siihen tulla suklaakakusta. Tuotannon suunnittelu on joskus varsin haasteellista, Uotila naurahtaa. Pienistä olutpuroista kertyy kohtuullinen, vajaan 300 000 litran vuosituotanto. Se halutaan nyt nostaa yli miljoonaan litraan ja lopulta 3–4 miljoonan litran tasolle. – Firma on ollut kannattava ensimmäisestä vuodesta lähtien. Vuonna 2018 teimme vajaan miljoonan euron liikevaihdon. Virossa liikevaihdon määrään ei lasketa mukaan alkoholiveron osuutta. Suomessa jopa 30 prosenttia panimoiden liikevaihdosta muodostuu niiden läpi kulkevasta, lopulta valtiolle tilitettävästä verosta. Virolla monta etua Sori Brewingin yrittäjät kehuvat vuolaasti Viroa panimon toimintaympäristönä. Viro on pieni, täysin vientiorientoitunut talous, jossa arvostetaan osaamista, yrittämistä ja riskinottoa. Yritysverotus kannustaa yrityksen menestymiseen ja yritykseen investoimiseen, sillä yrityksen voittoja ei veroteta niin kauan kuin ne käytetään yrityksen kehittämiseen. Sorilaisten mukaan sikäläiset alkoholin valmistuksen sekä jakelun säädökset ovat toimivampia kuin Suomenlahden pohjoisrannalla. Virossa ei myöskään toimi monopolia. Lisäksi oluen verkkomyynti ja -kauppa ovat sallittuja, ja siitä on korona-aikana tullut suomalaislähtöisen panimon kassavirran pelastus. – Logistiikkakulut Eurooppaan ovat täältä vähintään puolet pienemmät verrattuna siihen, että olutlavat lähtisivät Tampereelta tai vaikka Helsingistä, Heikki Uotila huomauttaa. Suomesta toimitettavan olutlavan kulut asiakkaalle voivat olla pari sataa euroa. Virosta lava liikkuu eteenpäin vähimmillään kuudella kympillä, yrittäjät toteavat. – Tukitoimintojen osalta Viro on kehittynyt kuudessa vuodessa valtavasti. Laitteiston huoltoa, siivousta ja muita meidän tarvitsemiamme palveluja on jo hyvin saatavilla, yrittäjät sanovat. Yhteistyö kiinnostaa Tamperelais-tallinnalaisen pienpanimon maailmanmenestys on syntynyt kovalla jalkatyöllä. Uotilan arvion mukaan reissupäiviä kertyi ennen koronaa satakunta vuodessa kummallekin. Oluttapahtumissa pitää näkyä ja sosiaalisessa mediassa ylläpitää sopivasti maltaalta tuoksuvaa pöhinää. – Kun resurssit ovat rajalliset, omaa naamaa pitää pitää esillä ja näkyä itse tärkeissä paikoissa. Menestys näkyy erilaisissa olutvertailuissa, jossa olemme jatkuvasti kärkikastissa. Reittaukset ovat itse asiassa niin kovat, että meihin otetaan yhteyttä ja joudumme rajoittamaan myyntiä, koska kapasiteetti ei riitä, Pyry Hurula huomauttaa. – Olemme ehkä viitisen vuotta muita suomalaispanimoita ja pientuottajia edellä siinä, miten oma brändi rakennetaan. Toivomme nyt vain muiden lailla, että koronan synkät pilvet haihtuvat. Menestys on herättänyt myös rahoittajien kiinnostuksen. Sijoittajat ovat käyneet niin sanotusti koputtelemassa ovella ja kyselemässä, olisiko Sori Brewingillä halua yhteistyöhön. Olutvalmistusta yritys ei ole siirtämässä Suomeen. – Maailma olisi hauska valloittaa kuitenkin suomalaisvoimin, Hurula sanoo. Kaksikko sanoo, että kotimaiset perheyhtiöt olisivat heille luontevia kumppaneita. – Toistaiseksi suuret suomalaispanimot eivät juuri ole onnistuneet kansainvälisten tuotemerkkien luomisessa, yrittäjät toteavat.