Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Ilveksen kolme kipukohtaa, jotka veivät mestaruuden – Avainluvut kertovat silti vakuuttavasta kaudesta

Ilves teki jalkapalloliigan päätöskierroksella, minkä pystyi. Tamperelaiset nousivat tappiolta 2–1-kotivoittoon HJK:sta Jairin ja Tiemoko Fofanan maaleilla, mutta käteen jäi silti neljäs sija. Kun Honka voitti samaan aikaan IFK Mariehamnin 3–0, Ilveksen olisi pitänyt löylyttää Klubi peräti viiden maalin erolla. Ilves venyi ja paukkui tällä kaudella, mutta liika oli liikaa. Jarkko Wissin ryhmä näytti kesällä jo todelliselta kultakandidaatilta. Kotitappiot päävastustajille KuPSille, Interille ja Hongalle kuukauden sisään elo-syyskuussa vesittivät nuo haaveet. Tässä mielessä tamperelaiset ovat taulukossa oikealla paikalla. – Hävisimme tiukoissa paikoissa yksilöosaamisessa. Meiltä puuttui rutinoituja ratkaisupelaajia, Wiss tiivisti. Tästä linkistä voit lukea Aamulehden pelaaja-arviot. Tässä puolestaan kerrotaan pelaajabudjetin kasvusta. Ilves keräsi päättyneellä kaudella 1,74 pistettä per ottelu. Se voitti 48 prosenttia peleistään, teki 1,26 ja päästi 0,93 maalia per peli. Numerosarja on vakuuttava, kun sitä vertaa vaikka pronssikauteen 2017. Silloin pistekeskiarvo oli 1,70 ja voittoprosentti 45. Kaksi vuotta sitten Ilves teki 1,18 ja päästi 1,06 maalia ottelua kohti. Nyt Suomen cupin voitto takaa joka tapauksessa hienot asetelmat ensi vuoteen. Urheilupuolella riittää panosta ja mielenkiintoa, talouspuolella on pelivaraa vahvistaa porukkaa. Pelaajabudjetti nousee sadalla tuhannella 600 000 euroon. Kuopion Palloseura oli loppukaudella ylitse muiden. KuPS voitti kymmenestä viimeisestä liigapelistään kahdeksan ja pelasi kahdesti tasan. Jos Ilves olisi vienyt yhdenkin kolmesta keskinäisestä pelistä, se olisi päätynyt tasapisteisiin KuPSin kanssa. Tämäkin kertoo tamperelaisten vahvasta suorituksesta. Seuraavassa kolme avaintekijää, joissa Ilveksen pitää parantaa mieliäkseen mestariksi. Ohittaminen Ilveksessä ei ollut kovin monta pelaajaa, jotka kykenevät ohittamaan vastustajia pallon kanssa. Kesällä hankittu Janne Saksela olisi voinut olla sellainen, mutta hän loukkasi polvensa jo toisessa pelissä. Tiemoko Fofana aiheutti yrityksillään ongelmia sekä vastustajalle että omalle joukkueelle. Aleksi Tarvonen kärsi vammoista, ja Iiro Järvisen kausi jäi tasapaksuksi. Oman tilanteen voittaminen yhdellä yhtä vastaan on parhaita tapoja luoda maalipaikkoja. Liigassa paras esimerkki tästä on Interin Filip Valencic , jonka osaaminen selittää pitkälti turkulaisten hyökkäyspeliä. Loppukaudella kenttiä dominoi KuPSin vauhtikone Ilmari Niskanen . Kamppailukovuus Parhaan oppitunnin fyysisyyden merkityksestä antoi juuri KuPS. Nuori Ilves-ryhmä ei ollut voimiltaan vielä liigan parhaimmistoa. Syksyn peleissä vikkelyys ei riittänyt korvaamaan puutteita. Kamppailuissa kysytään myös asennetta ja pelipäätä. Ilves kaipaa kokemusta, jolla tunnistaa pienet tilanteet, joista voi kasvaa isoja ilman oikeaa reagointia. Ilves vältti fiksusti turhia rikkeitä, mutta jäikö jokunen tarvittava rike tekemättä? Ryhmä kirjautti vähiten keltaisia kortteja, eikä saanut ainoana joukkueena yhtään punaista. Maalinteko Lauri Ala-Myllymäki 12 maalia, muu joukkue 20, vastustajat 2. Suhdeluku ei ole paras mahdollinen. Tämä liittyy myös pelityyliin. Ilveksen oli vaikeaa tehdä tulosta hallinnan kautta kotipeleissä. Ilvekseltä puuttui kymmenen maalia väkisin runttaava boksipelaaja. Hankinnoissa Samuel Afum ei ollut tyypiltään sellainen, Jacques Haman oli muuten huono. Seurajohto ansaitsee tukistuksen näistä hankinnoista, vaikka rahaa onkin rajallisesti. Ensi kaudeksi Ilveksen pitää löytää laatuhyökkääjä. Fofanasta on kasvamassa oiva pelimies, mutta hän kaipaa rinnalleen kunnon boksipelaajaa. Seurassa nähtiin aiemmin esimerkiksi Tuco ja Marius Noubissi , joten osumiakin on tullut matkan varrella.