Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Halventavan nimen varjo lankeaa yllemme? – Tarkkuutta Rantaperkiön ja muiden kaupunginosien kohteluun

Tuoreena tamperelaisena tuli katseltua kaupungin karttaa ylimalkaisesti. Ei ollut niin väliä, missä mikäkin raja kulki. Ihmettelin aikanaan työtoveria, joka kiivaili Härmälän ja Rantaperkiön Talvitietä pitkin kulkevasta rajasta, kunnes muutin itse alueelle. Huomasin hermostuvani alta aikayksikön rajasekoiluista. Huomasin myös sen, että rajoista kannattaa kiivailla, sillä parhaassa tapauksessa se sivistää muita. Olenpa aukaissut suuni jopa bussissa oikaistakseni toisen matkustajan väärän käsityksen rajasta. Pientä takapakkia koin esikoiseni kertoessa, että hän sanoo aina olevansa kotoisin Härmälästä. Näin hän ei kuulemma jumittuisi kertomaan, missä monille tuntematon Rantaperkiö sijaitsee. Mieluiten kannattaisi tietysti kiivailla niin, että saisi myös tuloksia aikaan. Tappioihin lasken pari turhaa keskustelua kaupungin työntekijän kanssa Härmälän rantapuistosta, josta melkoinen osa sijaitsee Rantaperkiön puolella Härmälän sijaan. Muualta katsoen ratkaisu on kuulemma jotenkin luonteva. Nimenomaan se on jotenkin luonteva. Kuin vakuudeksi jonkinlaiselle luontevuudelle Rantaperkiöön rakennettiin Härmälän rantapuisto -nimen saanut leikkipuisto. Työ ei lopu. Vuoden päivät olen ihmetellyt sitä, että Tampereen seudun keskuspuhdistamo nimesi yhden työmaistaan Vihilahden työmaaksi, vaikka se on Rantaperkiössä. Kaupunginosa selviäisi vilkaisemalla karttaa. Ymmärrän toki, että puhdistetun jäteveden putki kulkee aikanaan Pyhäjärvessä Vihilahden pohjaa pitkin, mutta se ei riitä syyksi välttää tarkkuutta työmaiden nimissä. Mitä jos nimittäisin Tampereen seudun keskuspuhdistamoa jääräpäisesti jutuissani Pirkkalan seudun keskuspuhdistamoksi? Se varmasti harmittaisi. Yhden Rantaperkiössä sijaitsevan puiston nimi muistuttaa ajasta, jolloin Hatanpään kartanon herra piti halventavana asukkaiden Rantaperkiöstä käyttämää Ruhjunperä-nimeä. Sekä Rantaperkiö että Härmälä olivat kartanon maita, kunnes alueet siirtyivät kaupungin omistukseen vuonna 1913. Kuin vaivihkaa juuri Hatanpää alkoi myöhemmin kummitella Rantaperkiössä – esimerkiksi kahden koulun ja yhden asunto-osakeyhtiön nimessä. Jos kiivailisin kieli poskessa rajoista, saattaisin uskoa, että kartanonherra laski aikanaan päällemme nimikirouksen. Olen tosissani, joten pyydän kaikkia nimiä pohtivia vilkaisemaan kaupungin virastokarttaa. Siitä voi nähdä helposti, missä kaupunginosien rajat kulkevat. Vahvistetaan Tampereen omaperäisiä kaupunginosia käyttämällä oikeita nimiä ihan kaikissa kaupunginosissa. Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.