Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Autoilijat, ituhipit, Kiina ja Intia istuvat kaikki samassa veneessä – Jos toisten syyttely jatkuu, ajamme yhdessä karille

Matti Hirvonen kirjoitti Aamulehden mielipidepalstalla 5. kesäkuuta , miten itseään ympäristöaktivisteina pitävät ihmiset lentelevät kaukomaille lentokoneella ja nauttivat suuren ympäristökuorman kansainvälisistä herkuista. Kommentti kohdistui erityisesti kaikenlaisiin pääkaupunkiseudulla asusteleviin elitisteihin ja suojatöissä työskenteleviin tutkijoihin. Helsingissä asuvana tutkijana tunnistan kyllä hyvin kirjoituksessa esiin tuodun ihmistyypin, vaikka yleistäminen onkin ongelmallista. Samalla voin myös kertoa, että moni kyseisestä ryhmästä on viime aikoina karsinut kaukomatkailua, on suuren lentoveron kannalla ja miettii tarkemmin syömistensä ympäristövaikutuksia. Kaikissa on kaksinaismoralistia Jokainen ihminen on jollain tasolla kaksinaismoralisti. Otetaan esimerkki toisesta päästä: Ensin ei uskottu ihmisen toiminnan pääosin aiheuttamaan ilmaston lämpenemiseen. Sitten kun sen vaikutuksilta ei voitu enää sulkea silmiä, niin todettiin, että ei aiota tehdä mitään ennen kuin paljon saastuttavat Kiina ja Intia tekevät jotain. Vaihdettiin siis lennossa perusteluja sille, miksi ei tarvitse tehdä mitään. Nyt sitten samalla kun syytellään Kiinaa, ostetaan kaupasta varastot täyteen Kiinassa valmistettua suuren päästökuorman tekniikkaa ja kertakäyttörihkamaa, vaikka juuri kulutuksen vähentämisellä tai ympäristöystävällisten tuotteiden valinnalla voisimme suoraan vaikuttaa Kiinan talouteen ja sitä kautta politiikkaan ja ympäristöön. Me kaikki siis olemme kaksinaismoralisteja, mutta tämä ei kuitenkaan ole asian ydin. Hirvosen kirjoituksesta puuttuu eräs oleellinen asia: ratkaisukeskeisyys. Autoilevat lihansyöjät syyttelevät mielipidekirjoituksissaan lenteleviä kasvissyöjiä ja lentelevät kasvissyöjät syyttelevät verkkoblogeissaan autoilevia lihansyöjiä. Tämä ei johda mihinkään muuhun kuin eripuraan ja kuilujen levenemiseen. Me kaikki – Aamulehden lukijat, autoilijat, ituhipit, Kiina ja Intia – istumme kuitenkin samassa veneessä nimeltä maapallo. Ja jos kukaan ei ala etsiä ratkaisuja, niin haaksirikko on edessä. Suomi suunnannäyttäjäksi Minusta olisi hienoa, jos me suomalaisina ja eurooppalaisina voisimme olla suunnannäyttäjiä muulle maailmalle siitä, miten nämä asiat hoidetaan ja ratkaistaan. Tehtäisiin yhdessä ajatellen suuria ja mahdollisesti raskaitakin päätöksiä tulevaisuuden hyväksi. Tämä olisi minulle isänmaallisuutta parhaimmillaan – toisin kuin se, että vetäydymme kukin poteroihimme nurisemaan. Esimerkkinä Hirvosenkin tekstissä mainittu yksityisautoilu: Suuret tietullit kohdennettaisiin sinne, missä julkinen liikenne toimii, mutta tarjottaisiin peräkylän papalle edelleen edullinen autoilumahdollisuus lähimpään kauppaan. Samalla julkista liikennettä parannettaisiin ja tuettaisiin valtakunnallisesti niin, että autoilulle olisi yleisesti yhä vähemmän tarvetta. Tämä voisi toimia tai sitten ei, mutta laitoinpa vain yhtenä esimerkkinä siitä, että asioiden ei tarvitse olla mustavalkoisia. Hyvää päivänjatkoa niin ituhippilentelijöille kuin lihansyöjäautoilijoillekin. Kaveripiirissäni on mukavasti molempia ja se rikastuttaa elämää ja avartaa mieltä. Kirjoittaja on Helsingin yliopiston akatemiantutkija ja entinen nokialainen.