Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Tampereen kaupunki katseli sivusta talouskasvua, otti lisää velkaa ja ihmettelee keväällä, mikä olikaan tilanne

Eikö voi ottaa, täytyykö lainata? Tampereen kaupungin lainakanta kasvoi vuonna 2018 edellisvuodesta 143 miljoonaa euroa ja korollista velkaa oli tilikauden lopussa 671 miljoonaa euroa. Velka asukasta kohti kasvoi viime vuonna 571 euroa 2 847 euroon, kertoo tuore tilinpäätös. Kasvu on huolestuttava verrattuna aiempaan 2010-luvulla toteutuneeseen maltilliseen lisälainanottoon. Vielä vuonna 2011 velkaa oli vain 1 502 euroa asukasta kohti. Viime vuonna kaupunki velkaantui asukasta kohti laskettuna suunnilleen saman verran kuin koko vuosikymmenen alkupuoliskolla yhteensä. Suomen talous on porskuttanut, mutta kuntien taloudelle viime vuosi oli vaikea. 11 suurimmasta kaupungista vain Helsinki ja Espoo kykenivät hyvään tulokseen – Tampere oli tässä ryhmässä heikoimpia. Pirkanmaan 22 kunnasta enää kolme pystyi ennakkotietojen mukaan viime vuonna positiiviseen tulokseen, kun vielä edellisvuonna plussalle ylsi 16 kuntaa. Näin on siis käynyt aikana, jolloin Suomen talous on kasvanut vahvasti. Esimerkiksi työllisyystilanne on parantunut niin, että Tampereen työttömien määrä oli helmikuun tilaston mukaan tippunut 2 126:lla vuoden takaisesta ja oli "enää" reilu 11 prosenttia. Tampereen työttömyys ei enää mahdu suurten kaupunkien listalla kymmenen huonoimman joukkoon, kun kaupunki oli vielä vuonna 2017 neljänneksi heikoin. Viennin veto alkaa valitettavasti hiipua, ja Pirkanmaalla työllisyyden käänne alamäkeen voi olla nopea. Etenkin työssäkäyvien tamperelaisten ostovoiman ja aineellisen hyvinvoinnin kasvu ei ole auttanut palveluja tarjoavaa kaupunkia. Verotulot jopa laskivat viime vuonna ja menot jatkoivat kasvuaan. Esimerkiksi vertailukelpoiset henkilöstökulut kasvoivat yli 4 prosenttia. Vuoden 2018 lopussa tamperelaisia oli 235 487. Asukkaita oli ennakkotiedon mukaan 3 634 asukasta enemmän kuin aiemmin, kiitos muuttovoiton. Kasvava väestö tarvitsee enemmän palveluita ja se maksaa. Kun veroruuvia ei kiristetä, täytyisi menoista tinkiä. Kaupungin viime vuonna käynnistämä säästöohjelma toi vasta 9 miljoonan euron säästön, kun tänä vuonna pitäisi pystyä vähentämään menoja ja lisäämään tuloja 37 miljoonaa. Tavoite on lievästi sanoen kunnianhimoinen, ja voi hyvin olla, että keväälle suunniteltu talousohjelman tarkistushetki tuo kiperiä yllätyksiä. Silloin katse voi kääntyä esimerkiksi kaupungin 630 miljoonan euron henkilöstökuluihin.