Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Suomi-radan suunnittelurahojen jako julki, tässä ovat Pirkanmaan kuntien osuudet – Tampereelta 11 miljoonaa

Valtio ja kunnat ovat päässeet yhteisymmärrykseen Suomi-radan ja Turun tunnin junan suunnittelua edistävien hankeyhtiöiden perustamisesta ja rahoitusosuuksista. Asiasta kertoo Liikenne- ja viestintäministeriö tiedotteessa. Molemmille hankkeille haetaan EU:n CEF-rahoitustukea. Kysymys on tässä vaiheessa nimenomaan hankkeiden suunnittelusta ja sen rahoittamisesta aina rakentamisvalmiuteen asti. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) on tyytyväinen siitä, että yhteisymmärrys saavutettiin. – Olen erittäin tyytyväinen siitä, että näiden hankkeiden suunnittelu päästään nyt aloittamaan ja näin moni kunta on sitoutunut hankkeisiin. Nopeat raideliikenneyhteydet helpottavat työssäkäyntiä ja ovat aivan välttämättömiä hankkeita siirtymisessä kohti kestävää liikkumista, Harakka sanoo tiedotteessa. Harakan mukaan sopu mahdollistaa sen, että hankkeisiin voidaan hakea EU:lta tukea jo helmikuun lopulla päättyvässä haussa. Aiemmin ehdittiin jo huolestua siitä, eteneekö asia riittävän nopeasti, jotta hakuun ehditään mukaan. Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) on niin ikään tyytyväinen, mutta muistuttaa, että suuri koetinkivi on vielä edessä. – Suunnitteluvaiheen jälkeen on edessämme suurin koetinkivi, rahoitus. Tarvitsemme hankkeiden toteuttamiseen ja rahoittamiseen laajaa yhteistyötä ja uusia rahoituslähteitä, Kulmuni sanoo. Osakassopimusten lopullinen hyväksyminen ja hankeyhtiöiden perustaminen edellyttävät vielä valtion, kuntien ja Finavian päätöksentekoa omissa päätöksentekoelimissään. Valtion osalta asiaa käsitellään talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa maaliskuussa 2020. Kunnissa päätöksenteko tapahtuu helmi–huhtikuussa 2020. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan osapuolten kesken on saavutettu yhteisymmärrys osakassopimusten sisällöstä mahdollistaa kuitenkin jo sen, että molemmille hankkeille voidaan hakea EU-tukea. Tampereen pormestari Lauri Lyly kommentoi ministeriön tiedotteessa, että päätös hankeyhtiöstä on ensimmäinen konkreettinen askel kohti Tampereen ja Helsingin välisen raideosuuden kapasiteetin kasvattamista, ja päätös aloittaa koko pääradan kehittämistyö. Lylyn mukaan pääradan kehittäminen on myös ilmastoteko ja teko kohti tulevaisuuden työpaikkoja. –  Pääradan tulevaisuus on lähes kohtalon kysymys koko maamme talouskasvulle. Pääradan varrella syntyy puolet Suomen BKT:sta. Kyse on koko Suomen talouskasvusta ja sen kehittämisestä. Tällä hetkellä Tampereen ja Helsingin väliselle rataosuudelle ei ole mahdollista lisätä raideliikennettä, koska kapasiteettia ei ole. Tarvitaan uutta, jotta Suomi-radan varrella sijaitsevien kaupunkien yhteyksiä ja osuuden kautta muualle Suomeen kulkevia jatkoyhteyksiä voitaisiin lisätä, nopeuttaa ja kehittää, Lyly sanoo. Tästä on kyse Yhteyden suunnittelu koostuu eri osista, joita ovat Pasilasta Helsinki–Vantaan lentoaseman kautta Keravalle kulkeva Lentorata sekä jatkoyhteys Tampereelle. Jatkoyhteys voidaan toteuttaa joko uutena ratalinjauksena Helsinki–Vantaan lentoasemalta Tampereelle tai kehittämällä nykyistä päärataa Riihimäen ja Tampereen välillä (3. ja 4. lisäraide sekä radan oikaisut). Hankeyhtiö tuottaa molemmista vaihtoehdoista esiselvityksen. Selvitysten valmistuttua yhtiön omistajat päättävät yhtiökokouksessa, kumpi vaihtoehto suunnitellaan rakentamisvalmiuteen saakka. Suomi-radan rakennuskustannuksiksi on arvioitu noin 4,6–5,75 miljardia euroa, riippuen jatkoyhteydeksi valittavasta vaihtoehdosta. Nyt käydyissä neuvotteluissa on sovittu suunnittelusta rakentamisvalmiuteen saakka. Rakentamisvaiheeseen siirtyminen edellyttää uusia neuvotteluita. Suomi-radan suunnittelukustannuksiksi on arvioitu 150 miljoonaa euroa. Neuvottelutuloksessa ovat mukana: Suomen valtio, osuus 51 prosenttia eli 78,90 miljoonaa euroa Finavia Oyj, 16,00 miljoonaa euroa Helsingin kaupunki, 22,20 miljoonaa euroa Tampereen kaupunki, 11,10 miljoonaa euroa Vantaan kaupunki, 11,10 miljoonaa euroa Oulun kaupunki, 0,90 miljoonaa euroa Jyväskylän kaupunki, 1,98 miljoonaa euroa Lahden kaupunki, 3,37 miljoonaa euroa Porin kaupunki, 1,19 miljoonaa euroa Vaasan kaupunki, 0,95 miljoonaa euroa Hämeenlinnan kaupunki, 1,89 miljoonaa euroa Seinäjoen kaupunki, 0,88 miljoonaa euroa Nokian kaupunki, 0,47 miljoonaa euroa Ylöjärven kaupunki, 0,46 miljoonaa euroa Kangasalan kaupunki, 0,44 miljoonaa euroa Riihimäen kaupunki, 0,81 miljoonaa euroa Lempäälän kunta, 0,65 miljoonaa euroa Pirkkalan kunta, 0,27 miljoonaa euroa Akaan kaupunki, 0,47 miljoonaa euroa Janakkalan kunta, 0,46 miljoonaa euroa Oriveden kaupunki, 0,13 miljoonaa euroa Vesilahden kunta, 0,06 miljoonaa euroa