Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Maakaasun käyttö on vähentynyt teollisuudessa lähes puolella, mutta sitä ei silti nähdä katoavana energianlähteenä – Baltian putki haastaa nyt Venäjän tuonnin

Suomen kaasumarkkinat avautuivat kilpailulle vuodenvaihteessa, mutta maakaasun käyttö teollisuudessa ja energianlähteenä on vähentynyt reilussa kymmenessä vuodessa lähes puolella. 10­–15 vuotta sitten maakaasun käyttö oli huipussaan, kun sitä käytettiin noin 45 terawattituntia vuodessa. Vuonna 2018 maakaasua tarvittiin enää 25 terawattitunnin verran, osoittavat Suomen Kaasuyhdistyksen luvut. – Suurin syy tippumiselle on se, että maakaasua verotetaan enemmän kuin muita polttoaineita, siirtoverkkoyhtiö Gasgrid Finlandin toimitusjohtaja Olli Sipilä sanoo. Valtiovarainministeriön työryhmä selvittää parhaillaan energiaverotuksen uudistamista hallitusohjelman kirjausten pohjalta. Tähän saakka maakaasua on tullut Suomeen putkea pitkin ainoastaan Venäjältä Imatran kautta. Tammikuun ensimmäisenä päivänä kaasua alkoi virrata kaupalliseen käyttöön myös Balticconnectorissa, Suomen ja Viron välisessä merenalaisessa putkessa. – Parin vuorokauden kokemuksella näyttää, että kaasua virtaa Balticconnectorissa koko ajan, Olli Sipilä kertoo. Maakaasu on tullut Baltian suunnasta, mutta lähteitä Sipilä ei pysty yksilöimään. Todennäköisesti kaasu on peräisin monesta lähteestä. Olli Sipilä uskoo, että Venäjältä tuotavan maakaasun tarve vähenee nyt uuden reitin myötä. Liikenteessä uudenlaisen maakaasun näkymät ovat lupaavat, toteaa kaasualan edunvalvojan Suomen Kaasuyhdistyksen asiantuntija Heikki Lindfors . – Viime vuosina on otettu käyttöön runsaasti LNG:tä eli nesteytettyä maakaasua käyttävää laiva- ja rekkakalustoa. Lähipäästörajoitukset ovat edistäneet käyttöä. Kaasuhenkilöautojen määrä ylitti Suomessa juuri 10 000 rajan. Balticconnectorin maakaasua voi käyttää kaasuauton tankkaamiseen, mutta yksityiset autoilijat ovat mieltyneet biokaasuun, joka on ympäristöystävällistä ja tukee kotimaista maataloustuotantoa. Kaasua käytetään tällä hetkellä lähinnä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, huippulämmön tuotannossa lämpölaitoksissa, teollisissa prosesseissa ja raskaassa liikenteessä. – Näissä kohteissa kaasua voi olla käytännössä vaikeaa korvata tällä hetkellä, Heikki Lindfors arvioi. – Fossiilinen maakaasu voidaan kuitenkin korvata uusiutuvilla kaasuilla. Sitä voidaan korvata biokaasulla sekä tulevaisuudessa uusiutuvalla sähköllä tuotetusta vedystä valmistettavalla synteettisellä kaasulla. Nämä eivät aiheuta juuri ollenkaan ilmastopäästöjä. Olli Sipilä ei näe maakaasua katoavana energianlähteenä, vaikka se fossiilinen onkin: maakaasulla on pienemmät ilmastopäästöt kuin muilla fossiilisilla polttoaineilla ja hyvin vähän lähipäästöjä. – Maakaasu voi auttaa nopeasti siirtymisessä kohti hiilineutraalimpaa yhteiskuntaa tukien tuuli- ja aurinkovoiman lisäämistä sekä yhteiskunnan sähköistymistä. EU:kin näkee, että maakaasut ovat osa siirtymäratkaisua. Maakaasun poltosta syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat noin 40 prosenttia pienemmät kuin kivihiilellä. EU:ssa kaasulla on enemmän merkitystä, koska Euroopassa rakennukset lämpenevät pääasiassa kaasuverkolla, kun Suomessa taas kaukolämmöllä.