Suunnitelma: Sara Hildenin museo sulautuu Näsijärven rantaan, kerro mielipiteesi

07.02. - 12:06 (Luotu: 06.02. - 18:56) - Kommentit: 18

- Sara Hildenin taidemuseon kokoelma on hieno ja paikka on loistava, mutta rakennus on täysin vanhanaikainen.

Yhdysvaltalaissyntyinen TTY:n arkkitehtiopiskelija Nathan Siter kiinnostui nykytaiteen museosta välittömästi vierailtuaan siellä ensimmäisen kerran 2000-luvun alussa.

Hän huomasi nopeasti myös paikan puutteet: kulku Särkänniemen huvipuistosta museolle on etenkin ensikertalaiselle turistille epäselvä, eikä pieniin tiloihin mahdu kuin ripaus 4 500 esineen peruskokoelmasta.

Epäkohdat jalostuivat uudeksi ideaksi: Siter suunnitteli diplomityönään ystävänsä Antti Pussisen avustuksella Sara Hildenin taidemuseolle laajennusosan, joka laajentaisi nykyiset tilat reilusta 2 000 neliöstä yli 4 000:een.

- Kun museo rakennettiin 30 vuotta sitten, siitä suunniteltiin vain ensimmäisen vaiheen rakennusta.

Yhteys taiteeseen

Näyttelytilat ovat suhteellisen pienet ja ne soveltuvat huonosti suurikokoisten töiden esittelyyn.

Suurin puute kohdistuu välivarastointiin, teosten pakkaus- ja purkutiloihin sekä työpajoihin: museopegadoginen ajattelu lasten ja erityisryhmien tarpeista vaatii toisenlaiset tilat kuin ennen ajateltiin.

Siter on suunnitellut kulmikkaan alkuperäisrakennuksen viereen lisärakennuksen, jossa on luonnonmukainen muoto.

Näyttelytilan lisäksi siinä olisi suuri varasto, kirjakauppa ja kahvila järvinäkymällä.

Katolle hän on suunnitellut puutarhan lämmittämään ja viilentämään rakennusta vuodenaikojen vaihtelun mukaan. Se sulauttaa myös rakennuksen ympäröivään luontoon.

- Halusin tehdä uuden rakennuksen, enkä lisäsiipeä. Uusi ja vanha ovat balanssissa.

- Tärkeintähän kuitenkin museon suunnittelussa on, että sen luonne vastaa taidetta, jota siellä esitellään. Sen pitää olla myös käytännöllinen. Esimerkiksi Kiasma on ihan kiva talo, mutta kaikkia gallerioita ei voi kiertää kunnolla ympäri.

Maamerkki Pirkanmaalle

Siter huomauttaa myös, että huippumuseoihin saatetaan tehdä kalliita ratkaisuja, jotka ovat lopulta melko pöljiä. Tällainen on esimerkiksi sademetsän tekeminen Guggenheimiin, mikä ei liity mitenkään taideteoksiin.

Sara Hildenin taidemuseo on Nathan Siterin mielestä erinomaisella paikalla huvipuiston kupeessa. Hänelle ei tule mieleen vastaavaa kombinaatiota mistään muualta.

- Särkänniemi tuo paljon satunnaiskävijöitä. Jos museota joskus laajennetaan, tulee siitä toivottavasti maamerkki koko Pirkanmaalle.

Simo Holopainen

Aamulehti

Kommentoi suunnitelmaa

Kommentoi Kerro kaverille

18 kommenttia

Suunnitelma näyttää hienolta ja erittäin hyvin maisemaan sopivalta. Toisaalta Sara Hildenin taidemuseon nykyinen paikka huvipuiston takapihalla ei ehkä kuitenkaan ole paras mahdollinen.

Voisi olla hyvä idea, jos joskus on tarpeeksi rahaa, rakentaa Tampereelle museokeskus, johon siirrettäisiin useita hajallaan eri puolilla kaupunkia sijaitsevia museoita.

Lähettäjä: Hmm | su 7.2 klo 14:09

Jepulis, ja verovaroillahan lisärakennukset pitäisi tietysti tehdä...

Sara Hildenin taustalla on rikas säätiö, joka ei laita penniäkään museon ylläpitämiseen vaan kaikki menee taidekauppoihin. Museo pyörii kaupungin varoilla, kun esimerkiksi Mäntässä Serlachiuksen taidesäätiö hoitaa myös toiminnan ja rakentaa tiloja. Jos kokoelman omistaja ei kanna mitään vastuuta toiminnan kuluista ja kerää vain lisää teoksia, uusia lisärakennuksia tarvitaan parinkymmenen vuoden välein.

Järkevintä olisi pistää Hilden ja Tampereen taidemuseo yhteen ja niille uusi, iso ja kunnon taidemuseo kaupungin keskustaan. Vain sillä tavalla Tampereelle voisi saada maailmanluokan juttuja. SARA uuden museon nimeksi, niin ei tule paha mieli säätiöllekään. Kun tällaisia lisärakennuskuvitelmia pyöritellään, ei yhdistäminen etene mihinkään.

Lähettäjä: Taidemuseot yhteen | su 7.2 klo 14:18

Hieno suunnitelma ja totuus on että rakennus on aivan liian pieni (myös ruma ja väärällä paikalla?) Uutta rakennusta kaivataan jotta hienot kokoelmat saataisiin laajemmin esille. Ja tämän kokoinen kaupunki ansaitsi kunnollisen nykytaiteen museon kiireesti. Mutta, mutta kuka maksaa, toivottavasti Hildenin säätiöllä on tarvittavat varat?

Lähettäjä: kulttuurin suurehko kuluttaja | su 7.2 klo 14:19

Hyvä suunnitelma tämäkin. Ainoa vaan, että viimeisen 20 v. ajan yksikään tämän kaupungin kehittämissuunnitelma ei ole päässyt paperia ja uutista pidemmälle. Näitähän riittää:

-Raitiotie
-Lähijuna
-Tornihotelli
-Pääpostin hotelli
-Murtokadun hotelli
-Keskustan täydennysrakentaminen
-Jätevedenputsarin alueen uudelleenkäyttö
-Tammelan jalkapallokentän restaurointi
-Suurhalli
-Ratinan keskus
-Kosken rannan rakennusten elävöittäminen
-Pyöräkaistojen luominen
-Hämeenpuiston elävöittäminen
-Pyynikintorin elävöittäminen
-Matkakeskuksen luominen (saatiin aikaan vain käsittämätön "hajautettu matkakeskus")
-Joukkoliikenteen yhteislippujärjestelmä
-Sorsapuiston hiekkakentän ehostaminen
-Rakennuskorkeuden lisääminen
-Umpikorttelien rakentaminen
-Väylä järveltä järvelle koskea pitkin
-Keskustorin tapahtumapaviljonki ja esplanadi
-Sorin aukion eheyttäminen reunusrakennuksilla
-Iidesjärven vapaa-ajanpuisto
-Uimarantojen kehittäminen
-Satamien kehittäminen
-Veneilyn edistäminen
-Kylpylöiden restaurointi
-Rantojen virkistysväylien rakennus

Jne. jne. jne.
Tampere on elänyt viim. 20 v. syvää taantumaa kehittymisen osalta. Tampere-talo on viimeinen merkittävä uudishanke. Saamme kiittää tästä taantumasta pieniä ja äänekkäitä kaikenvalittajasakkeja sekä näitä melskaajia pelkääviä päättäjiä, joilla ei ole selkärankaa ottaa komentoa.

Lähettäjä: Tuttu juttu | su 7.2 klo 14:19

Pidelkää ameriikkaliset peltihallien tekijät loitolla! Kiasma on jo riittävä 'maamerkki'...
Arkkinikkareiden(kin) on pakko päästä panemaan puumerkkinsä mahdollisimman näkyviin paikkoihin - Enson talo Katajanokalla- ja moderneiksi pyrkivät nielevät pureskelematta kaikenlaista.
Jos lisää tiloja mm. varasto yms. tarvitaan pannaan ainakin osa turvaan kallion sisään. Kun vain osa kerralla mahtuu esille niin siinäpä onkin syy nopeaan näyttelyiden vaihtoon ja siten tulee syytä käydä siellä useammin. Eiks nii?

Lähettäjä: Traditionalisti | su 7.2 klo 14:24

Ei tarvitse sulautua. Näyttäisi ihan "randomilta".

Lähettäjä: ei nimeä | su 7.2 klo 17:12

Aivan niin kuten kommentoija 2 jo sanoo: "Järkevintä olisi pistää Hilden ja Tampereen taidemuseo yhteen ja niille uusi, iso ja kunnon taidemuseo kaupungin keskustaan. "

Mutta uskallusta puuttunee (tietysti rahaa tarvitaan myös) ja jos perinteisesti pistetään taide ja urheilu vastakkain, niin voisin lyödä vetoa että se Kummolan halli valmistuu ensin - ja museohanke jäänee vuoden 2030 suunnitelmiin....

Lähettäjä: ei ne manselaiset | su 7.2 klo 17:13

Kommentoija n:ro 4. Tuttu juttu. on melkoisen oikeassa, sitten Kaupunginjohtaja Pekka Paavolan aikojen tähän kaupunkiin ei ole rakennettu oikein mitään muuta merkittävää kuin Gigantti megastore ja pari prismaa ja citymarkettia, Pekka Paavolan aikoina kaupunki kasvoi ja kukoisti, niinkuin pohjoismaiden suurimman sisämaakaupungin kuuluukin, silloin juuri tuli Näsinneula, Särkänniemi, Tamperetalo, yliopistoa laajennettiin, ym.
Suureksi haaveeksi ja paperille on jääneet juuri nuo kaikki mitä kommentoija n:ro 4. tuttu juttu luetteli.

Lähettäjä: Jouni | su 7.2 klo 17:34

Nelonen on tuskastuttavan oikeassa. Kaikki uusi on ilmeisesti vaarallista, turhaa tai liian kallista. Kaikki rahat vain Koukkuniemeen.

Lähettäjä: ämmi | su 7.2 klo 17:37

Nimimerkki "Tuttu juttu" osui asian ytimeen. Lista oli kattava, mutta siihen voi lisätä itseoikeutetusti Ranta-Tampellan ja Tampellan tunnelin rakentamisen. Tampereella ei siis saada todellakaan yhtään mitään aikaiseksi, ei yhtään mitään. Korjaan, peltomarketteja joissa lukee Prisma tai Citymarket nousee kaupungin laidoille tasaiseen tahtiin.

Sara Hildenin taidemuseo sijaitsee aivan väärässä paikassa, joten itsestään selvää olisi museon siirtäminen jonnekin muualla.

Lähettäjä: Sama meno | su 7.2 klo 17:40

Eiköhän verovaroille olisi sairaanhoidossa ja monissa kaupungin huolto- ja kunnossapitotoimissa tärkeämpääkin käyttöä ? Päättäjät ilmeisesti pitävät vanhushuoltoa tärkeämpänä sitä, että turhimukset voivät käydä itseään näyttämässä nykytaiteen museossa, uskotellen itselleen ja toisille, että ihailevat rautalankamöykkyjen, risukasojen ja maalisotkujen "taiteellisia" arvoja. Voi keisarin uusia vaatteita, sanon vaan.

Lähettäjä: Iloinen veronmaksaja | su 7.2 klo 18:58

Hieno suunnitelma! Tästä olisi mielenkiintoista nähdä lisääkin kuvia.

Joku aiempi kommentoi että museoita pitäisi yhdistää, jotta saataisiin Tampereelle "maailmanluokan meininkiä". Näin olisi ollutkin ehkä vielä 80- ja 90-luvulla. Kuitenkin nykyisin, internetin ja verkostoituneiden alakulttuurien aikakaudella, globaalisti kiinnostavia asioita voi syntyä suhteellisen pienilläkin resursseilla. Pienehköissäkin museoissa on mahdollista järjestää erittäin kiinnostavia näyttelyitä.

Toivottavasti projekti etenee aina toteutukseen saakka!

Lähettäjä: Juho | su 7.2 klo 19:10

Hieno suunnitelma, mutta Tampereellahan näitä suunnitelmia riittää. Sitten alkaa jahkaaminen ja mitään ei tapahdu. Raitiovaunuakin on suunniteltu Tampereelle jo ties kuinka monta kymmentä vuotta ja mitään ei tapahdu.
Kohta nostavat päätään myös nämä valittajat jotka ovat kaikkea vastaan, alkaen näistä suunnitelmista.

Lähettäjä: Pelkkiä suunnitelmia | su 7.2 klo 23:11

Särkänniemi on aivan väärä paikka, niin sirkukselle kuin taiteellekin. Voiko olla liikenteellisesti hullumpaa paikkaa. Missä on tulevien sukupolvien kaikille vapaat rantaalueet.

Lähettäjä: perustamperelainen | su 7.2 klo 23:18

Kyä kai suunnitelmat hyviä voi olla, mutta mistä rahat?
Sairaanhoidosta,vanhustenhoidosta, kouluista, teiden ja rakennusten kunnossapidosta?
Mistä muusta?

Lähettäjä: jeepsel | su 7.2 klo 23:40

Niin, onko loppujen lopuksi nykyistä laajemmasta nykytaiteen museosta mitään iloa? Näkisin itse, että varsin harvalle. Postmodernina aikana taide ei ole enää jotain, mitä mennään katsomaan museoon vaan se on ihmisten arjessa, tai ainakin se pitää tuoda sulavasti ihmisten arkeen, tila- ja ympäristötaiteeksi. Esimerkkejä:

- rakennustaide (arkkitehtuuri, kuten tämä opiskelijatyö)
- valotaide (mm. Valoa Designin toteuttama funktionaalinen, mutta wau-efektiivinen Naistenlahden Voimalaitoksen valaistus, katulamput Hämeenkadulla Kauppa-Hämeen ja Sokoksen välissä tai Hotel Ilveksen "valohissi")
- sanataide (mm. Keskustorin runokivet ja Frenckellinaukion runopolku)
- videotaide (YouTubessa kaikkien ulottuvilla)
- demotaide (tietokoneohjelmat, jotka pyörittävät koneen tehoihin nähden huimia efektejä syntetisoidun musiikin kera)

Tällaisten teosten paikka on jossain muualla kuin taidemuseossa.

Lähettäjä: Sakari Kestinen | su 7.2 klo 23:43

Tästä itse suunnitelmasta tuli mieleeni, että olisi hienoa, jos näistä tietokoneella renderöidyistä kuvista olisi saatavilla myös alkuperäinen 3D-virtuaalimalli jossain, sellaisena vapaasti lenneltävänä versiona, jossa voisi todella nähdä rakennuksen ihan mistä haluaa kulmasta. Jos itse olisin arkkitehti, julkaisisin aina myös jonkinlaisen virtuaalimaailmaversion työstäni, myös ilman eri tilausta.

Lähettäjä: Sakari Kestinen | su 7.2 klo 23:43

Taitaa kommentti #16:n kirjoittaja olla jonkinlainen stereotyyppinen TTY:läinen. Kaikki mainitsemasi asiat olivat tietotekniikkaan perustuvaa "taidetta".

Missä on se oikea taide? Eikä mitään naurettavaa teknistä hömpötystä.

Itse asiaan: hyvä vain että Sara Hilden laajentuisi. Saisi levittäytyä Särkänniemenkin puolelle hieman. Eikös särkänniemessä poistettu nytkin vanhah homehtunut korkkiruuvi? Siihen tilalle voisi hyvin laajentaa museota ja nuoretkin oppisivat kulttuuria eikä vain vauhtielämyksiä...

Lähettäjä: Liekö... | to 11.2 klo 19:57