Mielihyvän metsästyksessä ahneus voi johtaa paniikkiin

20.01. - 07:38 (Luotu: 19.01. - 20:34) - Kommentit: 1

Mielihyvän tunteessa on kyse itsensä palkitsemisesta. Nautintoaineilla miellyttävän kokemuksen saanti on usein monin verroin helpompaa, nopeampaa ja tehokkaampaa kuin luonnon menetelmillä. Tässä kohtaa ihminen on ollut kekseliäs, mutta myös varomaton.

Onko mielihyvän alituinen metsästäminen elämysten nälkää? Vai sittenkin ikävystymisen torjuntaa, joka lopulta johtaa paniikinomaiseen kierteeseen, jonka haitat heijastuvat elämään?

Mielipahan välttäminen voi ajaa juomaan tai shoppailemaan yli varojensa.

Puuttuuko nykypäivän ihmiseltä kyky käsitellä ikäviä asioita ja tunteita?

Alkoholi iso koukku

Kaikki tarvitsevat mielihyvän kokemuksia, mutta jos mielihyvää on etsittävä kaiken aikaa, jossakin vaiheessa tilanne ajautuu riippuvuuteen.

Koukkuun joutuneella on usein psyykkistä ja fyysistä oireilua, ihmissuhteet sekaisin ja talous kuralla.

Alkoholi aiheuttaa Suomessa ylivoimaisesti eniten riippuvuutta ja sen kansanterveydelliset haitat ovat mittavia.

Alkoholin osuus riippuvuuksista on peräti 80 prosenttia.

- Riippuvuus (addiktio) voi kohdistua joko konkreettiseen aineeseen - alkoholiin, tupakkaan, huumeisiin, lääkkeisiin ja ylensyöntiin - tai erilaiseen tekemiseen kuten uhkapeliin, nettiin, seksiin, shoppailuun. Addiktioiden kirjo on todella monimuotoinen, selvittää Helsingin yliopiston päihdelääketieteen professori Hannu Alho.

Kontrolli katoaa

Vaikka riippuvuus aiheuttaakin runsaasti taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia, fyysinen terveys ei ole suoranaisessa vaarassa kuten päihteiden kohdalla.

Vielä ei ole voitu kiistatta osoittaa, että asioihin kohdistuva riippuvuus vaikuttaisi aivojen kemiallisiin järjestelmiin. Päihteet sen sijaan vaikuttavat aina aivojen kemiallisiin järjestelmiin iästä tai sukupuolesta riippumatta.

Kun riippuvuus tuottaa kärsimystä, syy löytyy aivojen mielihyväalueen virhetoiminnasta ja mielihyvämekanismin herkistymisestä.

Esimerkiksi alkoholi aktivoi ja kiihdyttää mielihyväaluetta niin hallitsevaksi, etteivät toiminta ja käyttäytyminen enää pysy kontrollissa.

Estoille hellurei

Alkoholin virkistävä tai vapauttava vaikutus johtuu sosiaalisten estojen vähenemisestä.

Kyseessä on jarruttavien hermosoluverkostojen toiminta, jossa vaikutus perustuu hermosolujen toiminnan vähenemiseen eikä niiden voimistumiseen. Aivoihin kehittyy oppimisen ja kulttuurisen ympäristön seurauksena ohjausjärjestelmä, joka viestittää, millainen käytös on soveliasta missäkin tilanteessa.

Perintönä alttius

Alkoholi lamauttaa tämän hermoverkoston toiminnan, jonka seuraukset voivat olla myönteisiäkin, mutta useimmiten kielteisiä, kuten piilevien aggressioiden toteutumista.

Juomiskertojen ja annosmäärien lisääntyessä aivot oppivat mallin, joka voi johtaa äärimmäisessä tapauksessa terveyttä uhkaavaan addiktioon.

Alttius riippuvuuksiin on perinnöllistä - jopa 50 prosenttisesti.

Vaikka riippuvuus on geeneihin kirjoitettu, se ei automaattisesti sairastuta riippuvuuteen. Usein tarvitaan laukaisija, joka voi olla stressi, elämänkriisi, ympäristö tai kaveripiiri.

Riippuvuuden vaikeusaste vaihtelee: osa oppii hallitsemaan ongelmaansa, osa tarvitsee ammattiapua.

Merja Koivuniemi

Riikka Kurki, kuvitus