Kekkosen mielestä supon on toteltava Stasi-avoimuuslinjausta

25.08. - 19:23 (Luotu: 19:22)

Rosenholz: Professori ehdottaa, että aineisto annetaan nuoren polven tutkijoille

Hallituksen avoimuuslinjauksen niin sanotusta Rosenholz-aineiston pitäisi koskea suojelupoliisia. Näin sanoo Helsingin yliopiston oikeushistorian professori, oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Jukka Kekkonen.

- Sillä linjauksella on suuri painoarvo, sen pitäisi olla johtolanka supolle. Supon pitäisi hyvin herkällä korvalla kuunnella näitä hallituksen linjauksia, maan johtaviin oikeushistorian ja kontrollipolitiikan asiantuntijoihin kuuluva Kekkonen sanoo.

Sisäministeriön perjantaina julkistaman selvityksen mukaan supo ei ole menetellyt laittomasti Stasi-aineiston salaamisessa, koska Stasi-aineisto tuli supon haltuun eri reittiä kuin hallitus suunnitteli.

Ihmiset ymmärtävät, kun heille selitetään

Tiedotustilaisuudessa ilmeni, että supo ei todennäköisesti kertonut avoimuuuslinjausta tekevälle hallitukselle keväällä 2000, että supolla oli jo tuolloin hallussaan niin sanotun Rosenholz-aineiston suomalaisia koskevat tiedot.

- Avoimuuslinjauksen olisi pitänyt ilman muuta olla supolle ohje, jonka avulla se lähtee neuvottelemaan aineistosta luovuttajan kanssa, Kekkonen sanoo.

Hallitus ei kuitenkaan voinut tällaista ohjetta antaa, koska supo piti ministerit pimennossa asioiden todellisesta laidasta. Tätä sisäministeriö ei edes yrittänyt selvityksessään penkoa.

Kekkonen ehdottaa, että Stasi-aineistoon tutustuisi puolueeton tutkimusryhmä. Samaa ovat toivoneet esimerkiksi helsinkiläinen professori Seppo Hentilä ja turkulainen tutkija Kimmo Elo.

- Olisi hyvä, että aineistoa katsoisi parin, kolmen hengen porukka, jolla on lähdekriittinen koulutus. Siinä voisi olla esimerkiksi nuoremman polven historioitsijoita ja juristeja, Kekkonen ehdottaa.

Näin on menetelty esimerkiksi Tanskassa, jossa 5-10 tutkijaa on tutustunut tanskalaisia koskevaan Rosenholz-aineistoon. Nimien julkaiseminen on jätetty tutkijoiden etiikan varaan. Nimiä ei ole tullut julkisuuteen, koska joukosta ei löytynyt yhteiskunnallisesti merkittävässä asemassa olevia tanskalaisia. Tanskassa turvallisuuspoliisin toimia kylmä sodan aikana on pian kymmenen vuotta tutkinut puolueeton komissio.

Kekkosen mielestä salailua ei pitäisi jatkaa sillä perusteella, että julkisuuteen tulisi myös sellaisia nimiä, jotka eivät ole oleellisia.

- Luotan, että ihmiset ymmärtävät, jos heille rautalangasta vääntämällä selitetään, kuinka aineisto on syntynyt ja miksi ihmiset ovat sinne päätyneet. Nyt asiassa on salaisuuden verhoa niin paljon, että tulee vaikutelma, että kyseessä on suurempi asia kuin onkaan, Kekkonen sanoo.

Salailu elää Suomessa vahvana

Kekkosen mielestä suojelupoliisin vahva asema liittyy vallan keskittyneisyyteen Suomessa erityisesti kylmä sodan aikana.

- Julkisuuskielteinen linja ei ole Suomessa tietyissä asioissa loppunut. Joidenkin instituutioiden valta on vahvempi kuin Länsi-Euroopassa yleensä, ja vallan keskittyneisyyden aste on erittäin suuri. Suojelupoliisin kohdalla tämä johtuu pitkälti kylmästä sodasta ja sen presidentille antamasta lisäauktoriteetista, professori Kekkonen sanoo.

Urho Kekkosen aikana supo raportoi suoraan presidentille. Nyt valvontavastuu on kansanedustajilla, jotka valittavat, että supo ei vastaa heidän kysymyksiinsä.

- Suojelupoliisi on käytännössä parlamentaarisen valvonnan ulottumattomissa, ja supon asemasta käytävää keskustelua vähentää kriittisen älymystön puute. Supon vahva asema on eräänlainen kylmän sodan aikakauden jäänne, Kekkonen sanoo.

Oikeusministeriön työryhmä tekee parhaillaan vertailevaa selvitystä, millaista suojelupoliisin valvonta on verrattuna muihin Pohjoismaihin ja Länsi-Eurooppaan. Selvitys valmistuu lokakuussa.

Katja Boxberg

Taneli Heikka

Alma Media, Helsinki