Hellepankki räjähtää, ennustaa käärme

20.07. - 19:49 (Luotu: 19:47)

Eläimet ja planeetat kertovat, että loppukesästä tulee pitkä ja kuuma

Jos heinäkuun epävakaisuus on tuntunut ikävältä, ei auta kuin odottaa elokuuta. Elokuussa helteitä piisaa, ennustavat kansan sääprofeetat.<\c>Rami Hanafi - Aamulehti/arkisto (Kuva: Rami Hanafi - Aamulehti/arkisto)
Sateen planeetta Jupiter ja myrskyn planeetta Mars lupaavat elokuun puoleenväliin kunnon ukkosmyrskyjä ja sadekuuroja.<\c>Ilkka Laitinen - Aamulehti/arkisto (Kuva: Ilkka Laitinen - Aamulehti/arkisto)
Aurinko on elokuisen taivaan vakiovieras. Vettä nähdään loppukesässä etupäässä juomapulloissa. <\c>Mika Kanerva - Aamulehden arkisto (Kuva: Mika Kanerva - Aamulehden arkisto)
Anna Back - Aamulehti/arkisto (Kuva: Anna Back - Aamulehti/arkisto)

Sadetakit voi pian kääriä rullalle, mikäli kansan säämiehiä on uskominen. Luonnosta ja taivaankappaleista säätilojen muutoksia ennustavat sääprofeetat ovat varmoja, että sateinen ja epävakainen kesä kuivuu. Ehkä jo ensi viikolla.

Sään ennustaminen on äärimmäisen tarkkaa profetoimista. Siinä missä akateeminen meteorologia tukeutuu matemaattisiin malleihin ja tietokoneisiin, itseoppineet sääprofeetat ennustavat luonnon, eläinten, taivaankappaleiden ja jopa kahvinpurujen avulla.

Nastolan Okkerissa asuvan maanviljelijän Aimo Arrasteen paras ennusmerkki ovat käärmeet.

- Kärmes kertoo jo keväällä, millainen sää on tulossa. Mitä aikaisemmin kärmes näyttäytyy, sitä kuivempi ja kuumempi kesä on tuloillaan, Arraste kertoo.

Tänä vuonna Arraste tapasi lähimetsänsä kallioilla käärmeen ennätysaikaisin, neljäntenätoista päivänä maaliskuuta. Piti tulla ennätyskuuma, ennätyslämmin ja ennätyskuiva kesä.

- Vaan ei tullut, vielä. Kyllä se kesä siitä vielä kuivuu, hyvinkin pian jopa, Arraste uskoo.

Leutoa syyskuuta odotellessa

Käärmeet eivät koskaan huijaa, mutta ne voivat erehtyä. Tänä vuonna erehtyivät myös joutsenet ja kurjetkin.

- Joutsenet ja kurjet jäivät tänne etelään, eivät lentäneet enää pohjoisemmas. Muina vuosina se olisi tarkoittanut kuumia kesähelteitä. Varmasti ne ovat vielä tulossa, elokuussa, Arraste miettii.

Orimattilan Mallusjoella ennustaa Ahti Rantanen. Rantanen ei välitä luonnon merkeistä, vaan kääntää katseensa tähtitaivasta kohden.

- Lämpimimmät kesäkuukaudet tänä vuonna ovat elo- ja syyskuu. Näen, että saamme ennätyshelteet iloksemme, kunhan sadeplaneetta Jupiterin ja myrskyn planeetta Marsin voima ehtyy, Rantanen povaa.

Ihminen on erehtyväinen

Elokuun puolessa välissä auringonpalvojia kuitenkin kiusaavat kuurosateet, mutta sitten taas lämpenee. Syyskuu on leuto ja jopa kuuma.

Miten planeetat voivat kertoa sään? Sitä Rantanen ei saa tarkkaan kertoa, mutta niin se vain on.

Hän kertoo tarkkailleensa planeettoja viidentoista vuoden ajan, ennen kuin uskaltautui ääneen kertomaan tuntojaan.

- Katselen kaukoputkellani kuuta, joka toimii planeettojen tulkkina. Se välittää tiedot, totuudenmukaisesti. Kuka tahansa ei pysty kuuta tulkitsemaan, sillä elämänkokemus vasta opettaa ihmisen näkemään.

Ahti Rantanen ja Aimo Arraste tietävät kumpikin, että joskus ennuste menee metsään. Se tuntuu heistä harmittavalta, mutta ymmärrettävältä. Kukaan ei ole ilmojen valtias, ei taitavakaan ennustaja.

- Sellaista ennustajaa ei olekaan, joka ei joskus erehtyisi, Arraste summaa.

Sen tietää myös meteorologi. Meteorologi ennustaa sään vain viiden, seitsemän vuorokauden päähän ennustushetkestä.

- Sen kaukaisemman tulevaisuuden sääolojen ennustaminen on hankalaa, jopa mahdotonta, kertoo meteorologi Niina Niinimäki Ilmatieteen laitoksesta.

Loppukesän säätä on meteorologin mielestä aivan sula mahdottomuus ennustaa.

Tilastoja katsomalla voi päätellä jotakin, mutta varsinaisia tieteellisiä ennustuksia ei voi tehdä.

Ilmatieteen laitoksella tehtävät sääennustukset pohjautuvat matemaattisiin malleihin, joiden alkuarvoiksi syötetään parametrisiä arvoja vallitsevasta sääolosta.

Ennusteita tehdään myös päivän säätä havaintojen perusteella analysoimalla.

Koska ilmakehä on kaoottinen, sään ennustaminen on muutenkin hyvin vaikeata.

- Ei ole olemassa kahta samanlaista säätilannetta, jotka seuraisivat identtisinä toinen toistaan, meteorologi Niinimäki kuvailee.

Edith Ahola

Kommentoi Kerro kaverille
Lisää Facebook-sivustolle Lisää Delicious-sivustolle Lisää MySpace-sivustolle
Vastaanottajan sähköpostiosoite
Oma sähköpostiosoitteesi
Viesti