Sää

Ennätysaikainen joutsenlaulu

28.03. - 09:50 (Luotu: 27.03. - 21:17)

Muuttolinnut panevat Pirkanmaalla tilastoja uusiksi

Viisivuotias Aaro Alentola on saanut isoisänsä Olavi Alentolan kanssa seurata läheltä joutsenten muuttoa Vesilahden Korpiniemessä. Kuva: Raine Lehtoranta - Aamulehti

Laulujoutsenet viihtyvät Vesilahden syyskylvetyillä pelloilla. Kuva: Raine Lehtoranta - Aamulehti

Vesilahdesta löytyy sen verran avovettä, että laulujoutsen saa nokkansa kosteaksi pitkän muuttomatkan päälle. Kuva: Raine Lehtoranta - Aamulehti

Lähetä valokuva ennätyskeväästä > > >

Liitä mukaan yhteystietosi ja tiedot kuvauspaikasta!

Kerro ja keskustele keväthavainnoista > > >

Vesilahden Korpiniemessä on koettu viime aikoina parin sekunnin sähkökatkoja. Ne eivät ole ollenkaan mukavia.

- Sähkökatko merkitsee kuollutta laulujoutsenta. Joutsenet lentävät usein päin sähköjohtoja ja voimalinjan alta löytyy palaneita lintuja, maanviljelijä Tapani Alentola kertoo.

Alentolan naapurin pellolla majaili tiistaina runsaan parinkymmenen laulujoutsenen parvi.

- Viime perjantaina ruuhka oli parhaimmillaan, ynnäsimme pellolta 250 yksilöä.

Joutsenet viihtyvät nimenomaan niillä pelloilla, joille kylvettiin viime syksynä vehnää. Oraat saavat varmasti kyytiä, mutta ainakin Vesilahden viljelijät näyttävät suhtautuvan komeaan kenokaulaan kiitettävän lempeästi. Linnut saavat olla rauhassa, kukaan ei edes yritä ajaa niitä pois.

Joutsenet ovat jokakeväisiä vieraita Vesilahdessakin, mutta tavallisesti ne tyytyvät tyylikkäisiin ylilentoihin. Tämän kevään tapaiset ruuhkat pitäjän pelloilla ovat uutta.

Ennätykset murskaksi

Rainer Mäkelä Pirkanmaan lintutieteellisestä yhdistyksestä sanoo, että meneillään oleva lintukevät on todella poikkeuksellinen.

- Pirkanmaalla on tilastoitu lintujen muuttoa täsmällisesti runsaat 40 vuotta, ja sinä aikana muutto ei ole koskaan ollut yhtä varhaista kuin nyt. Viime sunnuntaihin mennessä Pirkanmaalle oli tullut 52 lajia, kun aikaisempi ennätys vuodelta 1990 oli 50.

Vielä vakuuttavampi todiste tämän kevään poikkeuksellisuudesta on Mäkelän mielestä se, että peräti 13 lajia on jo tehnyt saapumisennätyksensä Pirkanmaalle ja kaksi sivunnut sitä.

- Vuoden 1990 leutona keväänä vietettiin todellisia ennätysmurskajaisia, mutta nyt nekin noteeraukset kaatuvat. Jos saisimme vielä lämpimiä öitä ja lounaistuulia, niin muutto olisi nykyistäkin vilkkaampaa.

Voimajohtoihin punaisia palloja

Vesilahdessa ja muualla Pirkanmaalla nyt oleilevat joutsenet ovat pääosin muuttoretkensä määränpäässä. Pirkanmaalla pesii nykyisin jo parisataa laulujoutsenparia. Ne ovat talvehtineet Luoteis-Euroopan avovesialueilla, esimerkiksi Tanskan salmissa.

Laulujoutsen oli vielä 1950-luvulla Suomessa hyvin uhanalainen laji, mutta Yrjö Kokon kirja Laulujoutsen lopetti sen vainoamisen, ja kanta kääntyi nopeaan kasvuun. Se toinen joutsen eli kyhmyjoutsen viihtyy paremmin meriemme rannikoilla kuin sisämaassa eikä siitä - vastoin varsin yleistä käsitystä - ole haittaa laulujoutsenelle.

- Pirkanmaalla pesii vain muutama kyhmyjoutsenpari. Kyhmyjoutsen ei oikein pääse leviämään sisämaahan, koska aggressiivisempi laulujoutsen vie siltä tilaa, Rainer Mäkelä kertoo.

Mäkeläkin pitää voimajohtoja vaarallisina loukkuina joutsenille.

- Johtoihin pitäisi saada entistä enemmän punaisia palloja, jotta linnut erottaisivat ne.