Ihmiskeskisyyden kuolinkorinaa
08.01. - 08:00 (Luotu: 07:59) - Kommentit: 1
Helsingissä keskiviikkona käynnistyneiden Tieteen päivien ensimmäisten esitelmäsessioiden pääaihe oli itseoikeutetusti evoluutio. Evoluutioteorian isähahmon Charles Darwinin syntymästä tulee helmikuussa kuluneeksi 200 vuotta. Hänen biologian mullistanut Lajien synty -kirjansa ilmestyi 150 vuotta sitten.
Samaan aikaan neljännen kerroksen pienessä juhlasalissa puhuttiin kosmisesta evoluutiosta: aineen ja maailmankaikkeuden rakenteen synnystä sekä oman aurinkokuntamme kehityksestä.
Kuluva vuosi ei ole vain Darwinin juhlaa. Se on myös tähtitieteen ja maailmankaikkeuden suuria rakenteita tutkivan kosmologian juhlavuosi.
400 vuotta sitten Galileo Galilei suuntasi ensimmäisen kerran kaukoputkensa avaruuteen. Samana vuonna eli 1609 Johannes Kepler julkisti Astronomia Nova -kirjassaan kaksi ensimmäistä planeettaliikkeiden lakiaan.
YK on julistanut vuoden 2009 kansainväliseksi tähtitieteen vuodeksi.
Darwinilla, Galileilla ja evoluutiolla on paljon yhteistä.
Kumpikin käynnisti suuren mullistuksen omalla alallaan.
Darwin ansiosta ihmisen asema luomakunnan kruununa alkoi järkkyä.
Galilei sysäsi maapallon maailmankaikkeuden keskiöstä.
Herrojen ajatustyön, käytännön kokeiden ja havaintojen myötä alkoi ihmiskeskisen maailmankuvan kuolinkorina.
Evoluutiotutkimuksen myötä on käynyt ilmi, että ihminen ei ole eliömaailman tärkein osa, ainoastaan yksi laji muiden joukossa.
Tähtitieteilijät ja kosmologit ovat osoittaneet, että maapallo ei ole maailmankaikkeuden keskus, ainoastaan häviävän pieni osa sitä.
Universumin evoluutio, elämän synty ja biologinen evoluutio kulkevat käsi kädessä. Kuten kosmologian professori Kari Enqvist osuvasti keskiviikon esityksessään tiivisti: samat periaatteet ohjaavat sekä kosmista että biologista evoluutiota.
On vain ajan kysymys, milloin jostakin löytyy ensimmäinen maankaltainen elävä planeetta, missä elämän edellytykset täyttyvät. Mikrobitason elämää saatetaan pian löytää jopa omasta aurinkokunnastamme.
Jos ja kun näin käy, ihmiskeskisyys saa lopullisen kuolemantuomionsa.
Vesa Vanhalakka
Täytyy varmaan mennä tiedepäiville kuulemaan, mitä nämä kosmisen ja biologisen evoluution perusperiaatteet ovat. (Makro)evoluution mekanismia ei nimittäin tunneta. On helppo ajatella, että mutaatiot, luonnonvalinta ja miljoonat vuodet olisivat evoluution mekanismeja, mutta solutasolla tämä selitys ei riitä. Kaikki evoluution "todisteet" ovat tulkinnanvaraisia ja kiistanalaisia. En ymmärrä, miksi tätä teoriaa tuputetaan meille tieteellisenä totuutena ja kriittiset näkökulmat tuodaan esille vain omani kaltaisissa kommenteissa.
Kaikille teille, jotka hyökkäätte kommenttiani vastaan, suosittelen, että luette välillä myös kirjoja ja/tai artikkeleita, jotka käsittelevät Darwinin evoluutioteoriaa puolueettomasti myös kriittiseltä kannalta (esim. Scherer, Junker: Evoluutio - kriittinen analyysi). Valitkaa puolenne vasta sen jälkeen, kun tiedätte enemmän. Niin minäkin tein.
2