Duunareiden ykkösbändi
01.02. - 07:05 (Luotu: 31.01. - 19:34) - Kommentit: 12
Te, jotka ostitte liput AC/DC:n Ratinan keikalle, ette jonottaneet turhaan. Edessä on ainutlaatuinen hardrock-elämys. Aiemminhan jonkun huippubändin tulo Tampereelle oli varma merkki siitä, että yhtye on jo eläkkeellä ja hakee tukirahoitusta.
AC/DC on sen sijaan tuoretavaraa. Todistin tämän viikonloppuna Uudessa-Seelannissa.
Wellingtonin stadionilla AC/DC:n lava on upeassa ympäristössä. Sitä reunustavat satumaiset, "hobittimaiset" vuoret, lavan takana loistaa täysikuu ja Etelän Risti.
Kun maailman toiseksi eniten levyjä myynyt yhtye pamauttaa ilmoille You Shook Me All Night Along, niin jengi sekoaa hyllyväksi massaksi. Yli 30 vuoden taival profiloituu koulupoika-asuiseen kitaristi Angus Youngiin, joka tykittää ja riehuu yli kaksi tuntia ilman taukoa. Highway to hellin kolme ensimmäistä sointua ja kaikki ovat hypänneet ilmaan.
Tuottaja Marko Kulmala väittää, että AC/DC on intellektuellien bändi. Höpsis. AC/DC on kunnon rytinää, joka ei tarvitse suuria ajatuksia toimiakseen oikein. Älykkyys korvaantuu riemulla, amisviikset kasvavat vauhdilla ja ihan fiksukin pohdiskelee, ostaisiko Mustangin vai Datsun 100A:n ja mistä löytäisi autoon kivat karvanopat.
Olen nähnyt monia parempiakin lavabändejä, esimerkiksi Rollarit, Ozzy tai Green Day. Sillä ei ole väliä. Wellingtonin keikan perusteella uskallan ennustaa, että kesällä Ratinan yleisö hajoaa.
AC/DC on kuin Popeda. Kyse on duunarimusiikista. Armoton fani ja työmies Jussi Kolehmainen Tampereen Haapalinnasta on paljastanut minulle bändin salaisuuden:
"AC/DC toimii kuin Nekalan Konepaja. Ei mitään turhia esittelyjä tai kosiskeluja. Angus panee alussa rälläkän laulamaan ja antaa sen laulaa loppuun asti. Phil paukuttaa konevasaraa tupakka suupielessä ja tipauttaa kapulat, kun kello soi. Malcolm ja Cliff tekevät työnsä ja vain työnsä. Kustannuspaikalta poistutaan vain hetkeksi kertosäettä laulamaan. Brian laulaa ja painuu sivuun silloin, kun ei laula. Voi Jumala, että se on kaunista! Sama käyttäytymiskaava kuin Suomen duunareilla."
Jussi on oikeasti rukoillut, että bändi tulee Tampereelle. Kiitos, Jussi!
Petri Ahoniemi
Pitikö tuokin mennä omimaan..
Tilaisuus oli tosiaan vaikuttava.
Oma juttunsa on Westpac stadion: ihan kuin Tampereelle
rautatien päälle suunniteltu halli.
Onkohan Rike jo käynyt tutustumassa? Kannattaisi!
Tämä siis asian vierestä. Kirjoitus oli hyvä.
Jutska saakin realistisemmat mittasuhteet, kun mietti Wellingtonin kansan ajatelmia ratinan keikasta...
Eipä silti, pitäähän tuo taas käydä ihastelemassa.
"Paljon mahdollista mutta ainakin tämä tämänkertainen kirjoitus sekä musiikkimieltymykset kielivät aivan toista.
Hei, eihän se niin voi olla, että rockilla on joku ikäraja ja bändillä joku "Parasta ennen päiväys".
Höpsis.
Minä olen onnekas, että olen nähnyt Brianin lavalla jo 35 vuotta sitten ja seurannut AC/DC:tä ihan Highway to hell-biisistä lähtien, yli 30 vuotta.
Nähnyt eri bändien satoja konsertteja ja järjestänyt itsekin lukuisia.
Se, että näin AC/DC:n nyt ulkomailla, oli puhdasta sattumaa ja säkää, joka minulla usein korvaakin taidon, mikä lohduttakoon kateellisia.
Tietämättä etukäteen keikasta tulin samaan hotelliin ja poistuin sieltä yhtä konserttia rikkaampana ja mm. Angus Youngin käytetyn, aidon plektran kanssa, jonka kehystän seinälleni siihen mm. Robert Plantin ja Elton Johnin antamien, nimmareilla antamien lahjojen viereen.
Aloitin rocktoimittajana 1977. Tältä pohjalta halusin jutussani halusin tehdä vain yhden palveluksen teille lukijoille: Kertoa sen, että Tampere saa 1.6. todella hyvän konsertin. Sanoma oli se, eikä mitään muuta, sitä kutsumaan palvelujournalismiksi.
Mennään reippaalla mielellä Ratinaan ja annetaan palaa. Tampere on ansainnut AC/DC:n! Muulla ei ole mitään merkitystä tässä yhteydessä.
1
