Ydinvoimaa odotellessa

07.02. - 18:51 (Luotu: 18:22) - Kommentit: 10

Olkiluodon kolmas reaktori herättää kärkeviä arvioita ulkomailta; suomalaiset kiistävät arvostelun

Ydinenergiajärjestö NEA: n pääjohtaja Luis E. Echavarri tuli Suomeen kuin Matti Hölmölään. Hän levitti kätensä ja kertoi miten Olkiluodon uusin ydinvoimala on varoittava esimerkki koko ydinvoima-alalle. (KL 27.1.)

Meidän pitää nyt lämmitellä ajatuksella, että Eurajoelta sentään saatiin esimerkki maailmalle siitä, miten ei pidä menetellä.

On selvä, että Teollisuuden Voiman toimitusjohtaja Jarmo Tanhua oitis kiisti pääosan pääjohtaja Echavarrin arviosta. Hän muistuttaa Olkiluoto 1:n ja 2:n korkeista käyttökertoimista.

Ikäväksi jatkoksi Echavarrin arvioille paljastuivat puolalaisten rakentajien käsitykset työmaasta. Ne sattuvat linjaan niiden yksittäisten uutisten kanssa, joita työmaalta, Moskovan suureksi sirkukseksikin kutsutulta, on vuosien mittaan saatu (HS 31.1.).

Ne uutiset eivät ole omiaan vahvistamaan käsityksiä työn laadusta. Ydinvoimalassa laatu ja turvallisuus ovat synonyymejä, samaa merkitseviä sanoja.

Rakentajat, valvojat ja tilaajat myöntelevät pienet harmit, mutta vakuuttavat toisaalta perusasioiden olevan kunnossa. Niin pitäisikin nyt jo kuudetta vuotta rakennettavassa ydinvoimalassa.

Teollisuuden Voima tilasi Olkiluodon kolmannen yksikön ranskalaisen Arevan ja saksalaisen Siemensin tilapäiseltä yhteenliittymältä. Leimallisin piirre siinä oli, että sen oma ydin murtui, kun Siemens sai tarpeekseen.

Laitos myöhästyy ainakin yli kolme vuotta, ja kaupanpäällisiksi on saatu miljardiluokan korvauskanteita.

Seikkailussa on vivahteita enemmän kuin Ranskan trikolorissa. Pienet ja vähän suuremmatkin asiat näyttävät vieneen huomion pois itse perusasiasta.

Miksi suomalainen energiayhtiö, Pohjolan Voiman hallitsema Teollisuuden Voima päätyi uuden tekniikan kiehutusvesireaktoriin?

Nyt kun Olkiluoto kolmosen loppusuora näyttää vihdoin aukeavan seuraavan kaarteen takaa, OECD:n ydinvoima-asiantuntija Javier Reig sanoo tapaukseen tutustuttuaan, että investoijana ja asiakkaana hän ei ainakaan koskaan ostaisi ensimmäistä, testaamatonta yksikköä.

Mikäs pakko on uskoa Echavarrin ja Reigin kaltaisia todistajia. Onhan heillä kosolti aikaisempaa kokemusta, mutta niin on suomalaisillakin. Meidänpä insinöörit ovat syöksyneet seikkailuun tilaamalla reaktoreita Venäjältäkin. Pientä laittoa vain.

Nyt on syytä uskoa siihenkin, että lisää sähköenergiaa tarvitaan. Ydinvoimastahan sitä saa. Vireillä on tunnetusti kolme voimalahakemusta.

Tämäkin asia herättää hämmästystä ydinvieraissa. Maallikko voisi hyvin kuvitella, että Echavarrin puheissa on perää hänen esittäessään hakijoille yhteistyötä.

Hänen viittauksensa pieneen, viiden miljoonan asukkaan maahan tietenkin vähän ärsyttää itsellisiä yhtiöitä, mutta ainakin katutasolla tuntuu järkevältä yhteistyö ja vuorojälkeen rakentaminen.

Asiaa on väläytelty, mutta mitä sitä itsellisiä määräilemään.