Moraalisesti hyllyvällä pohjalla

17.09. - 20:47 (Luotu: 20:26) - Kommentit: 2

Eiköhän se ole jo tullut todistetuksi, että vaaleissa raha puhuu; kysymys on enää siitä, miten raskauttavaa se on avustuksia saaneiden kannalta

Hän sanoi sen itse: "Olen ollut hyvänlainen hölmö".

Vaalirahajupakan paisuessa Marja Tiuralta unohtui kaksi perusasiaa. Kokeneena kansanedustajana hänen olisi pitänyt tietää, että ennemmin tai myöhemmin poliitikon kytkennät yleensä paljastuvat.

Toiseksi: myrskyn silmässä pää on pidettävä kylmänä, ohi suunsa ei hätäpäissään parane puhua. Puolitotuudet ja ristiriitaiset lausunnot kostautuvat, ja "hyvänlaisen hölmön" leima istuu tiukassa.

Tosin valtakunnan äänikuningatar voi nyt astua askelen takavasemmalle, sillä vaalirahoituksen kaikki salat eivät näköjään vielä olleet tulleet ilmi. Katseet porautuvat nyt vuoden 2006 presidentinvaaleihin.

Ja kuinka ollakaan: sama porukka, joka viime eduskuntavaaleissa syyti rahaa lähinnä keskustan ja kokoomuksen ehdokkaille, huseerasi jo vuoden 2006 presidentinvaalien taustalla.

Ilmeisesti Nova Groupin Tapani Yli-Saunamäen ja Arto Merisalon junailemana rahakkailta liikemiehiltä virtasi kymmeniä tuhansia euroja sekä kokoomuksen Sauli Niinistön että keskustan Matti Vanhasen kampanjakassoihin.

Eiköhän se ole jo tullut todistetuksi, että vaaleissa raha puhuu. Kysymys on enää siitä, miten raskauttavaa se on lahjoittajien ja avustuksia saaneiden kannalta.

Vaalirahan antaminen ja ottaminen ei ole rikos, mutta lähes kaikki siihen liittyvä näyttää olevan moraalisesti hyllyvällä pohjalla - keskustan Matti Vanhasen ja Jarmo Korhosen muistikatkoksista sekä ehdokkaiden vaalirahailmoituksista alkaen.

Kun novalaisten ällistyttävän holtiton taloudenpito ja firman konkurssi puhkaisivat viimeisenkin paiseen, silmukka rahaa saaneiden ehdokkaiden ja puolueiden ympärillä kiristyi. Yksi toisensa jälkeen yrittää nyt pestä kasvojaan palauttamalla tukirahoja Novan konkurssipesään.

Marja Tiura tuskin on ainoa, joka seuraavissa vaaleissa lähtee hakemaan äänestäjien luottamusta leima otsassa. Ainakaan keskustajohto ei näytä oppineen mitään siitä, millaista hallaa vetkuttelu ja tosiasioiden edessä kiemurtelu aiheuttavat puolueelle.

Nyt olisi viimeinen hetki tehdä tilit Novan konkurssipesän kanssa selväksi ja palauttaa rahat omaehtoisesti. Mutta kun ei, niin ei. Vanhasen kommenttien perusteella mitään ei ilmeisesti ole tarkoitus palauttaa, jos karhukirjettä ei pesänselvityksen edetessä tipahda puoluetoimiston postilaatikkoon.

Pelkästään eduskuntavaaleissa puolue sai Novalta 175 000 euroa. Loppupeleissä tuki menee veronmaksajien piikkiin, sillä konkurssipesä on valtiolle velkaa 1,7 miljoonaa maksamattomia veroja ja eläkemaksuja. Novan konkurssipesää palautus ei tietenkään pelasta, mutta keskustan maineen rippeet se ehkä olisi voinut pelastaa.

Vaalirahoitusuudistusta pohtiva Lauri Tarasti osui naulan kantaan todetessaan, ettei politiikan moraalia voida parantaa pelkästään lainsäädäntöä kiristämällä. Se edellyttää eettisesti kovatasoisia puoluejohtajia, ja heidän valintansa on puoluekokousten vastuulla.