Laajakaistaa pitkin törkytorille

17.12.2009 - 21:49 (21:39) - Kommentit: 2

Netissä vellovan rasismin kitkemiseksi tarvitaan tehokas vihjejärjestelmä, jonka välityksellä surffaajat voivat kertoa poliisille vihakirjoittelusta

Kun takavuosina törkeydet töherrettiin vessan seiniin, nykyisin ne tungetaan kenen tahansa luettaviksi internettiin.

Ja niitähän suomalainen sielunelämä näyttää tuottavan. Netti on sikäli oivallinen kanava aggressiivisille ja vihaa lietsoville purkauksille, että vastuu siirtyy lukijalle eikä kiinnijäämisen riskiä juuri ole, vaikka teksti täyttäisi kaikki kunnialoukkauksen ja rasismin tunnusmerkit.

Internetissä vellova törkykirjoittelu on kuitenkin vain osa Suomessakin viime vuosina yleistynyttä viharikollisuutta. Viharikos on teko, jonka motiivi on vihamielisyys tai ennakkoluulo uhrin taustaa kohtaan.

Poliisiammattikorkeakoulun selvityksen mukaan poliisin tietoon tuli viime vuonna 859 viharikosepäilyä. Useimmiten kyse oli pahoinpitelystä tai kunnianloukkauksesta. (AL 15.12.)

Viharikosten ylivoimaisesti yleisin motiivi on uhrin etninen tai kansallinen tausta. Tilannetta kuvaa hyvin se, että EU:n perusoikeusviraston hiljakkoin julkistaman selvityksen mukaan somalit kokevat täällä enemmän uhkailua, väkivaltaa ja häirintää kuin mikään vähemmistöryhmä Euroopassa.

Sekin tiedetään, että poliisin tietoon tulee vain pieni osa viharikoksista, ja niistäkin perin harva etenee syyttäjälle ja tuomioistuimeen. Vielä harvinaisempaa on, että rangaistuksia kovennetaan, jos rikoksen motiivi on rasistinen, vaikka se jo nykyisen lainsäädännön mukaan olisi mahdollista.

Rikostilastoja kaunistaa vielä se, että lain mukaan vaikkapa homottelu tai muu nimittely julkisilla paikoilla tulkitaan kunnianloukkaukseksi, joka on asianomistajarikos. Ymmärrettävästi uhrin on ylitettävä aika korkea kynnys ennen kuin hän tekee asiasta rikosilmoituksen.

Sisäministeriö onkin nyt valpastunut ja aikoo kiristää viharikoksia koskevaa lainsäädäntöä. Kansliapäällikkö Ritva Viljasen mukaan asia on sikälikin ajankohtainen, että seuraavan kymmenen vuoden aikana Suomeen arvioidaan tulevan enemmän maahanmuuttajia kuin viimeisten 60 vuoden aikana yhteensä.

Lainsäädännön kiristäminen on selvä signaali kansalaisille siitä, missä menee hyväksytyn käyttäytymisen raja Missä määrin se muuttaa syvällä istuvia ennakkoluuloja, on jo toinen asia.

Erityisen ongelmallista on se, että lain koura ei tahdo ylettyä netissä rehottavaan viharikollisuuteen. Kouluampumisten jälkeen sisäministeriön poliisiosasto sai rahaa internetin valvontaan. Se on kuitenkin sellainen viidakko, että ilman tavallisten netti

surffailijoiden apua läheskään kaikki uhkaavat viestit eivät voi mitenkään tarttua poliisin haaviin.

Se ei riitä, että palveluntuottajien vastuuta lisätään. Tarvitaan myös vihjeilmoitusjärjestelmä, jonka avulla surffaajat voivat kertoa poliisille vihamielisestä ja uhkaavasta nettikirjoittelusta.

Kyse ei ole pelkästään mahdollisten uhrien suojelemisesta. Yhteiskunnan tehtävä on yrittää suojella myös rasismin sumentamia ihmisiä heiltä itseltään. Kun viha kerran riistäytyy käsistä, sitä on vaikea pysäyttää.