Taiteilijat laulavat sinistä laulua

22.11. - 09:56 (Luotu: 08:51)

Peter von Baghin haastattelu, julkaistu Aamulehdessä 6.11.2007.

Kirjailija ja ihailija. - Kunnioitan ja ihailen ihmisiä, joita haastattelin Sinistä laulua varten. Nykypäivänä ei tarpeeksi ymmärretä taiteen merkitystä, Peter von Bagh kertoo.

- Tämä on tällainen pieni kevennys, runoilija Kirsi Kunnas sanoo hyväntuulisesti ja avaa sinikantisen kirjan.

- No niin, Herra Pii Poo oli taikuri, Kunnas aloittaa kuuluisimman runonsa.

Kunnaksen esitystä kuuntelevat ainakin runoilijan kirjailijapuoliso Jaakko Syrjä, muusikot Otto Donner ja Tuomari Nurmio sekä emeritusprofessori Matti Klinge.

Kappas, tuolla on ohjaaja Kalle Holmberg ja tuossa istuvat runoilijat Aila Meriluoto ja Sirkka Selja.

Peter von Baghin Sininen laulu -kirjan julkistamistilaisuus on kuin suomalaisen taiteen historian elävä kuka kukin on -hakuteos.

Pinnallinen 2000-luku

Televisiossa vuosina 2003-2004 ensiesityksensä saanut sarja itsenäisen Suomen taiteesta on nyt koottu kirjaksi.

500-sivuinen järkäle perustuu tv-sarjan materiaaliin, ja siinä käsitellään lähes koko suomalaisen taiteen 1900-luku.

Teosten keskeisin osa on 140 suomalaisen taitelijan ja taiteentuntijan haastattelut.

- Kirjassa on mahdollista käsitellä asioita syvällisemmin ja perusteellisemmin kuin tv-sarjassa. Lisäksi kirja on pysyvä teos, johon voi palata, Peter von Bagh kertoo.

Sinisestä laulusta tuli kollaasi, jossa kulttuurintekijät muistelevat toistensa töitä ja arvioivat niiden merkitystä.

Siinä Hannu Mäkelä, Kalle Holmberg ja Heikki A. Reenpää puhuvat Eino Leinon kuolemasta, Vexi Salmi, Kristian Smeds ja Jussi Parviainen miettivät Tapio Rautavaaraa ja Krista Mikkola ja Timo Valjakka analysoivat Eija-Liisa Ahtilan menestystä ulkomailla.

- Olen pyrkinyt tuomaan kirjaan 140 taiteilijan dialogin, vaikka henkilöt eivät oikeasti ole olleetkaan silmätyksin. Kirjassa kuuluu ihmisen ääni, von Bagh sanoo.

Sininen laulu on ollut von Baghille näköalapaikka suomalaiseen taiteeseen.

- Olen etuoikeutettu, kun olen saanut oppia niin paljon uutta esimerkiksi musiikista ja maalaustaiteesta. Myös haastateltavien omistautuminen on ollut upeaa. Tuntuu, että kaikki olemme olleet yhteisellä asialla, yhteistä historiaa tallentamassa, kirjailija kehuu.

Sininen laulu on 1940-luvulla syntyneen sukupolven muistojen kirja. Von Baghin mukaan kirja kertoo, kuinka suomalaisista tuli sellaisia kuin nyt olemme.

2000-luvun kirjailija näkee kulttuurin kriisin aikana.

- Tähän aikaan liittyy paljon hölötystä. Televisio ja lehdet pitävät ihmisiä hölmöläislaumana ja ruokkivat typeryyttä. Onneksi Helsingin kyynisyys ei ulotu muuhun Suomeen, vaan muualla osataan olla uteliaita.

Toisaalta von Bagh löytää myös nykyajasta kulttuurin alueita, joilla ei ole hätäpäivää.

- En ole suuri valtion toimien ihailija, mutta klassisessa musiikissa kerätään nyt niitä hedelmiä, joiden siemenet kylvettiin, kun musiikkikouluihin alettiin panostaa parikymmentä vuotta sitten.

- Meillä on upeita kapellimestareita ja säveltäjiä. Myös rock voi hyvin - ja kokonaan ilman julkista tukea.

TAITEILIJOIDEN SUOSIKIT

Sininen laulu - Itsenäisen Suomen taiteiden tarina kattaa melkein koko 1900-luvun. Kirjassa haastatellut taiteilijat valitsivat omat suosikkinsa 1900-luvulta.

Vexi Salmi: Suomalaisen kevyen musiikin uranuurtajia on paljon, mutta kärki on helppo luetella: Alfred Tanner, Georg Malmsten, Helismaa-Kärki-pari ja Unto Mononen.

Kalle Holmberg: Teatterin kanssa tämä on vaikeaa, koska taiteenlaji on tuuleen kirjoitettu. Sanon 1960-luvulta Lapualaisoopperan. Myös Jouko Turkan ohjaama Siinä näkijä missä tekijä on tärkeä. Hyvä teatteri on sellaista, jossa prosessit ovat eläviä.

Aila Meriluoto: Lauri Viidan Moreeni on minulle tärkeä. Kirjoitin teoksen puhtaaksi, ja Viita tietysti vaikutti paljon elämääni. Tosin omaan kirjoittamiseeni hän vaikutti vaimentavasti siihen asti, kunnes tein hänestä elämäkerran.

Eeva Kilpi: Aila Meriluodon Lasimaalaus. Runon vaikutus 1940-luvun nuoren sieluun oli valtava. Aila liikutti koko aikakautta.

Kati Toivanen