Halonen vähättelee toimiaan entisen Itä-Saksan hyväksi

15.09. - 21:28 (Luotu: 19:46)

Ulkopolitiikka: Halonen kertoo joutuneensa tunnustamiskomiteaan sattumalta. Keskustele aiheesta >>> ja lue taustat >>>

Presidentti Tarja Halonen sanoo joutuneensa entisen Itä-Saksan tunnustamiskomiteaan 1970-luvun alussa sattumalta.

Halonen ei itse tuolloin pitänyt tehtävää kovinkaan kummallisena,

Presidentti kommentoi lauantaina Ylen Lauantaiseura-ohjelmassa Alma Median Helsingin toimituksen juttua (Aamulehti 12.9.), jonka mukaan hänen toimintansa entisen Itä-Saksan eli DDR:n hyväksi oli tähän asti tiedettyä aktiivisempaa.

Halonen viittasi muun muassa professori Seppo Hentilän lausuntoihin, joiden mukaan hän tuli komiteaan sattumalta.

- Minulla ei ole siihen mitään muuta sanottavaa kuin että olin aikoinaan SAK:ssa lakimiehenä. Niilo Hämäläinen (SAK:n puheenjohtaja) totesi silloin, että tonnekin (komiteaan) pitää joku pistää, laitetaan toi tyttötuomari.

- Varmasti on ollut niin, että en ole pitänyt sitä edes kovin kummallisena tehtävänä, Halonen sanoi.

Ylen toimittajan Hannu Lehtilän kirjassa Yksi meistä Halonen sivuutti asian aikoinaan toteamalla, että kokouksia oli "yksi tai kaksi vuodessa, eikä sillä siis ollut paljon käytännön toimintaa".

Halonen osallistui kokouksiin aktiivisesti ja oli muun muassa mukana delegaatiossa, joka kävi presidentti Urho Kekkosen puheilla juhannuksena 1972. Juhani Suomen Kekkos-elämäkerran mukaan presidentti "julmistui", kun komitea tilaisuuden jälkeen väitti presidentin olevan komitean linjoilla.

"Häkämies teki puoluepolitiikkaa"

Lauantaiseurassa esitettyyn kysymykseen, kuka ulkopolitiikkaa johtaa, Halonen vastasi tutulla perustuslain pykälällä, jonka mukaan sitä johtaa presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

- Minä pidän siitä kiinni. Olisin virkavalaani vastaan, jos en sitä tekisi.

Halonen ei pidä ulkopolitiikan johtosuhteita ongelmallisina. Hänen mukaansa pääministeri ja ulkoministeri vastaavat hallituksen ulkopoliittisesta linjasta, ja yhteistyö sujuu niin pääministeri Matti Vanhasen (kesk) kuin ulkoministeri Ilkka Kanervan (kok) kanssa. Myös yhteistyö ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen (kesk) kanssa näyttää hyvältä.

Puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok) ja kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen ulkopoliittiset tuuletuspuheenvuorot kuuluvat presidentin mielestä puoluepolitiikan piiriin.

Kataisen linjaukseen ulkopoliittisen konsensusopin hylkäämisestä Halonen puuttui huomauttamalla, ettei pitäisi olla kyllästynyt siihen, että meillä on ollut yksituumaisuutta.

Presidentin televisioesiintymistä odotettiin mielenkiinnolla viimeaikaisen vilkkaan ulkopoliittisen keskustelun ja presidentin roolin arvuuttelun vuoksi. Presidentti antoi kuitenkin moniin kysymyksiin ympäripyöreitä ja arvoituksellisia vastauksia.

Washingtonissa Venäjää turvallisuushaasteena mainostanut puolustusministeri Häkämieskin pääsi loppujen lopuksi vähällä, vaikka presidentti olisikin itse kirjoittanut kohupuheen toisin. Myös puolustusministerin puheen pöydälleen unohtanut kansliapäällikkö Jarmo Viinanen sai esimieheltään synninpäästön.

Presidentin mukaan on parempi, että Viinasen uutisoitiin jättäneen jotain lukematta kuin, että uutinen olisi ollut se, että Viinanen on kerrankin lukenut paperin.

Mika Koskinen

Pekka Pohjolainen

Alma Media, STT, Helsinki