Etanolia juova Prius muuttaa kovat päästötavoitteet todeksi

31.10. - 16:46 (Luotu: 30.10. - 21:48) - Kommentit: 4

Valinta: Kuluttajan pulmana on, satsatako bensaan, dieseliin vai etanoliin - tai odottaa sähköä

Hallituksen ilmastopoliittinen selonteko luki madonluvut vuoden 2050 henkilöautoille. Suomessa rakennettu sähköpistokkeesta ladattava etanolihybridi alittaa tulevat normit jo nyt.

- Olen hämmästynyt, kuinka fiksu tästä tuli, St1 Oy:n energiajohtaja Jari Suominen sanoo.

Vieressä seisoo teippauksia lukuun ottamatta normaalin näköinen Toyota Prius -hybridiauto. Mutta tavallinen se ei ole.

Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulu Metropolia on muuttanut alkuperäisen Priuksen seinästä ladattavaksi niin sanotuksi plug-in-malliksi.

Polttoainekaan ei enää ole bensiini, vaan kotimainen bioetanoli.

15 grammaa kilometrillä

Priuksen muutostyöt maksoivat noin 17 000 euroa. Autoon asennettiin muun muassa 5 kWh:n lisäakkupaketti, jota ladataan töpselistä tuulivoimalla tuotetulla sähköllä.

Lisäksi 45-litraiseen polttoainesäiliöön tankataan St1:n kehittämää RE85-bioetanolia, joka on valmistettu jätteistä.

Käytännössä Prius on edelleen kehitetty versio flexifuel-autoista, joiden polttoaineiksi kelpaavat niin bensiini kuin etanolikin.

Ladattavalla Priuksella voi kuitenkin ajaa myös pelkällä sähköllä noin 25 kilometriä.

Päästötaso on käsittämättömän alhainen. Bioetanolin ja ekosähkön yhdistelmä tuottaa ajossa vain 15 gramman CO2-päästöt kilometrillä. Se on kuudesosa uusimman Priuksen normaaliversion päästöistä.

Tuloksia hyllytavaralla

Vastaavia moottoriteknologian konversioita on tehty Yhdysvalloissa jopa 500. Euroopassa näin vähäpäästöisiä autoja on vain muutama - ellei vielä harvinaisia täyssähköautoja lasketa mukaan.

- Aika mahtavaa, että pelkillä kaupassa myytävillä muunnosvarusteilla on päästy tälle tasolle, autoelektroniikan lehtori Sami Ruotsalainen Metropoliasta myhäilee.

Muunnellun Priuksen päästöt alittavat sen 20-30 gramman tason, jota Suomi tavoittelee henkilöautoille keskimäärin vuonna 2050.

St1:lle auto on melkoinen mainosvaltti kotimaisen bioetanolin mahdollisuuksista.

Auto oli esillä myös Lahdessa, jossa yhtiö otti käyttöön uusimman RE85-etanolipolttonesteen raaka-ainetta tuottavan laitoksensa.

Kuluttajan kannalta oikean auton valinta alkaa kuitenkin muuttua yhä hankalammaksi. Nyt epävarmuutta aiheuttaa polttoaineverotuksen uudistus vuonna 2011.

Etanolin osuus kasvaa

Kun veroruuvia kiristetään ympäristöperustein, bensiinin ja dieselin hinnat uhkaavat nousta.

Vastaavasti jatkossa suositaan niitä polttoaineita, joissa on mukana jokin ympäristökomponentti. Kotimainen bioetanoli kuuluu näihin.

- Jos nyt aikoo hankkia bensiiniauton, kannattaisi suosia flexifuel-malleja joilla voi jatkossa ajella myös etanolilla. Ruotsissa niiden jälleenmyyntiarvo on ollut 3-4 prosenttia korkeampi kuin perinteisten bensamallien, Jari Suominen kannustaa.

Toistaiseksi kotimaista RE85-etanolia saa vain kuudelta pääkaupunkiseudun jakeluasemalta.

Todellinen vaihtoehto flexifuel-autoista tuleekin vasta, kun korkeaseosetanolin jakelu laajenee koko maahan.

St1 tavoittelee bioetanolilleen viidenneksen myyntiosuutta kymmenessä vuodessa.

Fakta: Lahden suurin viinapannu

St1-energiayhtiö avasi 5. Etanolix-bioetanolin tuotantolaitoksensa Hartwall Lahden tehtaan yhteyteen.

Laitos käsittelee oluen panosta syntyneitä ylijäämähiivoja sekä sokeri- tai alkoholipitoisia hävikkieriä.

Hartwall toimittaa laitokselle raaka-ainetta noin 5 000 tonnia vuodessa.

Lahden seudun leipomoilta tulee saman verran taikinoita, jauhoja ja pakattuja leipomotuotteita, jotka murskataan.

Juoma- ja elintarviketeollisuuden sivujakeista tehdään 85-prosenttista bioetanolia.

Sivutuotteina syntyy rehua ja lannoitteita.

Hartwall käyttää käymisessä syntyvän hiilidioksidin juomien valmistamiseen.

Etanoli väkevöitetään 99,8-prosenttiseksi Haminassa.

Valmis tuote sekoitetaan bensiiniin tai siitä valmistetaan Refuel RE85-korkeaseosetanolia flexifuel-autoja varten.

Laitoksen vuosikapasiteetti on 1 000 kuutiometriä eli miljoona litraa.

Määrä vastaa 50 täysperävaunullista säiliörekkaa.

Kari Pitkänen

Lahti