Todella hieno juttu, kun rollikoiden palautusta on ruvettu ajattelemaan tosissaan. Mahdolliset tulevaisuuden johdinautolinjat tulisi valita huolella, koska raitiovaunut tulisivat korvaamaan ruuhkaisimmat runkolinjat. Hyviä johdinautolinjoja voisivat olla: 2, 15, 13 & 22.

Kaikki mainitut miinukset sopivat myös raitiotiehen.Raitiotievaunujen suurempi kapasiteetti vaatii vielä suurempaa käyttäjämäärää eikä jälkimarkkinointikaan ole kotimaassa helppoa.
Valitaan mikä liikennemuoto hyvänsä kaupunki voisi lopettaa liikenteen tarkoituksellisen vaikeuttamisen. Kolmenkympin rajoitukset ja "spedemäiset" liikennevalot ovat vain merkki henkisestä laiskuudesta ja haisevat poliittiselta aatteelta.

Tulevaisuuden kaupunki liikenteeseen kannattaa pitää myös sähköinen vaihtoehto mahdollisena. Oma näkemykseni olisi kehittää rollikat kulkemaan akuilla ,jotka kuljettaja pystyisi lataamaan ainakin päätepysäkeillä sekä muutamilla matkanvarrella olevilta pysäkeillä pikalatauksena. Lataus olisi tietenkin niin automatisoitu ettei kuljettajan tarvitsisi kuin pysäyttää autonsa noin parin metrin päähän latauspisteestä, jonka jälkeen auton katolla oleva rollikan sarvi ohjautuisi lataus pisteeseen, tällä ratkaisulla ei olisi muuta liikennettä haittaavaa sähkölinjaa, mutta liikkuminen olisi ilmasto ystävällistä.

Rollikat kuuluivat lapsuuteen ja nuoruuteen, toivon todella niiden takaisin paluuta.

Tampereen tulavaisuuden joukkoliikennemuodoksi on käydyissä keskusteluissa ehdotettu ainakin seuraavia vaihtoehtoja:
1. Pysytään nykyisessä dieselkalustossa ja odotetaan kehityksen tuomia uusia ratkaisuja, joita tätä päivää ovat jo maakaasu- ja hybridimoottoriset bussit. Polttokennot ovat vielä kaukaista tulevaisuutta.
2.Pikaratikat.
3.Katuratikat.
4. Johdinautot eli rollikat.

1. Diesel: Plussapuolella ovat edullinen hankintahinta muihin verrattuna, käytössä oleva katuverkko sellaisenaan ja on jo käytössä oleva liikennemuoto, on kokemusta.
2. Pikaratikka: Ei sovellu Tampereelle.
3. Katuratikka: Plussapuolelle on laskettava suurempi kuljetuskapasiteetti/pariyksikkö, mutta tätä kapasiteettia tarvitaan ainoastaan aamun ja iltapäivän ruuhkatunteina. Miinuspuolelle on laskettava n.nelinkertainen hankintahinta rollikkaan verrattuna, sekä tarvittavan kiskotuksen suuret investointikusttan-nukset, samoin väylien kunnossapitohuolto, varsinkin talviaikoina. Pahimpina myräkän aikoina liikenne takkuaa ja voi keskeytyä pitkiksikin ajoiksi.
4. Rollikka: Plussapuolet tulivat jo esille AL:n jutussa. Miinuspuolet dieseliin verrattuna samoin. Ainoa lapsus jutussa oli toteamus, ettei rollikka sovellu hyvin yli 60 km/h tuntinopeuksiin. Missä päin Tamperetta saa ajaa yli kyseistä nopeutta, kun jätetään Kekkosen-Paasikiventie laskuista pois? Kuljetuskapasiteetti on sama kuin dieselbusseillakin. Siitä on kuitenkin lähdettävä, että tulevaisuus tulee ajamaa nykyisenlaisilla dieselmoottoreilla varustettujen bussien ohi.

Ennemmin pikaratikka Tampereelle.

sisäisenä liikenteen ongelmana Tampere on pieni. heiluri liikenne Hämeenpuisto - Kalevanpuistotie auttaisi paljon. syöttöliikennettä voisi rakentaa tähän runkoon.

Johdin autot sopisivat hyvin nykyisille bussikaistoille, joista vähäisetkin taxi't voitaisi häätää ( mikä ihmeellinen etuoikeus ammatin ja tien käytön suhteen?).
Infran rakentaminen varmaankin kustannus, mutta mikä tekee sähkömoottorisesta polttomoottorisesta kalliimman?.
Ilman omia kaistoja (vähäisempi liikenne) toiminut ennen nykyistä elektroniikkaa, vei matkustajat vaivatta perille.

Ihanaa jos saisimme rollikat takaisin. Nostalgista ja ah niin maailmaa syleilevää.

Kyllä johdin linja-autot on erittäin hyvä ratkaisu meluaville/käryttäville dieselbusseille, mutta Tampere tarvitsee myös EHDOTTOMASTI pikaratikat ainakin Hervanta - Keskusta - Lentävänniemi linjalle ja mahdollisimmen pikaisesti. Kyllä silti riittää vielä perinteisille linja-autoillekkin linjoja riittävästi.

Kirjoitin vaaliviikolla rollikoista Aamulehden mielipideosastolle, mutta mielipiteeni julkaistiin vasta pitkälti vaalien jälkeen. Totesin kirjoituksessani saman, mitä artikkelissa todettiin, eli rollikan matkustajakapasiteetti ei ole dieselbussia suurempi. Toimittaja oli tosin vääntänyt tästä virheellisen otsikon, että rollikat ruuhkauttaisivat bussikaistat; no tätä mieltä en suinkaan ole vaan bussiliikenteen kasvu ylipäätään, siis virroituksesta riippumatta ruuhkauttaa Hämeenkadun bussikaistat. Joukkoliikenneruuhkien lievittämiseen siis auttaa vain raideliikenne (ratikoista voi muodostaa jopa 90 metrin junia), eli nimim. Medialukutaito voisi lukea vähän tarkemmin mediaa.

Todettakoon, että käytettyjä johdinautoja ei tarvitse myydä, jos ne käytetään loppuun. Johdinauto on niin pitkäikäinen kulkupeli, että se kannattaa raideliikennekaluston tapaan peruskorjata käyttöikänsä aikana kerran-pari eli 10-15 vuoden välein. Koska sähköbussia käytetään kaksi kertaa kauemmin kuin dieselbussia, yhden vuoden hankintamenot kalustolle pysyvät samassa tasossa kuin puolet halvemman dieselbussin vuotuiset hankintamenot.

Jos rollikoita säilytetään operaattoririippumattoman kalustoyhtiön "rollikkahallissa", voidaan liikenne jopa kilpailuttaa. Kalustoyhtiö kilpailuttaisi kaluston huollon. Jos kalusto säilytettäisiin TKL:n Nekalan hallissa, ensimmäiseksi rollikkalinjaksi soveltuisi linja 15, jonka reitistä ainakin Jokipohjantiellä ja Nekalantiellä (Atomikylästä luoteeseen) on vanhat rollikkapylväät vielä jäljellä.

Sopivia linjoja ei tarvita montaa, ja sopivia linjoja pitkällä aikavälillä ovat kaikki ruuhka-aikaan 10 minuutin välein liikennöitävät runkolinjat, joiden liikennetarve ei ole 30 vuodessa kasvamassa yli 10 minuutin välein liikennöitävän nivelbussin kapasiteetin. Myös linjastoa täydentävät linjat, joiden reitistä suurimmalla osalla on jo valmiit ajolangat voidaan myös muuttaa rollikoilla liikennöitäviksi joko lyhyen akkubussiosuuden tai ajolankapiston rakentamalla.

Nimimerkki Sähkö Jäniksen akkubussi ei toimisi, sillä busseja ei kannata seisottaa päättärillä niin kauaa, että akku ehtisi latautua. Bussin akku latautuu väistämättä useita tunteja ja seisonta-aikaa päättärillä on yleensä enintään 10 minuuttia. Koitapa kännykälläsi: lataa puhelinta vaikka pikalaturilla 10 minuuttia ja sen jälkeen puhu ilman piuhaa tunti ja taas lataa 10 minuuttia! Ei taida onnistua.

Nimimerkki ps:n listaan vastine:

1. Diesel: Miinuspuolella taas on kaluston lyhyt ikä (15 vuotta) ja pitkällä tähtäimellä kallistuva polttoaine. Päästöt ovat myös EEV/EuroV/maakaasubusseilla ongelma jos vertaa hiilidioksidineutraalilla sähköllä tuotettuun sähköjoukkoliikenteeseen. Polttokennot ovat tullessaan vain eräs akkutyyppi, polttokennoihinhan se käyttövalmis vety ei tule itsestään vaan se pitää sähköllä erottaa yhdisteistä (esim. vedestä).

2. Pikaratikat: miten niin eivät sovellu Tampereelle? Nimenomaan ratikan kuuluu olla pika, jotta siitä on muuta kuin harrastuksellista iloa. Helsingin raitiotien kaltaista "kiva koliseva kuriositeetti"-ratikkaa Tampereelle ei tarvita.

3. Katuratikka: pidän tätä harhaanjohtavaa käsitettä samana asiana kuin (pika)ratikkaa, vaikka katuratikalla tarkoitetaan yleensä tamperelaisessa joukkoliikennekeskustelussa tunnelin ja rautatieverkon sijaan katuverkolle ja omalle väylälleen suunniteltua raitiotietä. Joukkoliikenteen mitoittava kapasiteetti on huipputunnin kapasiteetti. Sen takia kannattaa mieluummin hankkia isoa kalustoa ja liikennöidä koko arkipäivä tasaisella vuorovälillä, 10 minuutin välein yhdellä linjalla (illalla, yöllä ja viikonloppuina harvennetuin vuorovälein, 20-30 min per linja). Suuret hankintakulut eivät muuten ole haitta: yhteen moderniin raitiovaunuun mahtuu kolme-neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin teli- tai nivelbussiin. Todettakoon myös, että yksi raitiovaununkuljettaja kuljettaa samalla saman verran väkeä kuin kolme tai neljä bussikuskia. Ja jos se Pyryn päivä iskee, on myös bussiliikenne poissa pelistä. Ilman myräkkääkin pelkkä liukkaus estää ainakin nivelbussien lähdön jäisiltä ylämäkipysäkeiltä esim. Onkiniemessä ja Metson kohdalla (kokemusta on!). Sodan aikaan muuten bussiliikenne oli mm. Turussa ja Helsingissä poissa pelistä, mutta pommituksista huolimatta raitiovaunut kulkivat vähän risaisemmallakin rataverkolla!

4. Rollikka: Teiskontiellä saa ajaa 70 km/h. Samoin seutuliikenteessä on osuuksia, joilla asiasta voi tulla ongelma. Näille moottoritiereiteille ei kuitenkaan sähköbussia ole koskaan suunniteltukaan, eikä edes valtatiellä 12 (Paasikiven-Kekkosen-Teiskontie) rajoituksesta ehdi tulla ongelmaa, koska seuraava pysäkki on kuitenkin kohta.

Ennen kuin kukaan ehdottaa, ei: raitiotien ajolankaa ei rollikka voi käyttää. Rollikka tarvitsee paluuvirtajohtimen, raitiovaunulla paluuvirta kulkee kiskossa.

Rollikat voivat olla jossain muodossa ja joillain linjoilla kelpo kulkupelejä.

Tampereen kaupungin liikenteen rungoksi kuitenkin soveltuu tutkitusti parhaiten osin omilla väylillään ja liikennevaloeduin kulkeva ratikka.
Ratikan edut ja edullisuus joukkoliikenteen "lippulaivana" ovat Tampereella kiistattomat. Nämä perustelut löytyvät mm. TASE2025- selvityksestä. Valitettavasti vain esim. alueen päämedia Aamulehti ei tämän tutkimuksen suosituksia ole esille jostain syystä tuonut. Senpä vuoksi lähes jokaisella kaupunkilaisella on vähän joka sortin tietoa asiaan ja ne perustuvatkin pitkälti tunnepohjalle tai mutu- tutkimuksiin.

Bussien tarvetta ratikka ei kuitenkaan kaikkialta poista, joten sitkeimmätkin "nyssefanit" voivat olla huoletta.
Nykyaikainen ja kehittynyt raitioliikenne on kuitenkin nykyisyyttä ja lähitulevaisuutta ympäri Pohjoismaita ja Europpaa.
Myös Tampereella on vuosien jahkailun ja epäselvyyksien jälkeen aika siirtyä toteutusvaiheesen nyt, eikä "sitten joskus, kunhan nyt ollaan vielä pari tunnelia ja kehätietä rakennettu autoille...".

Ratikka palvelisi jo nykyisellään joukkoliikennettä parhaiten kaupungin valtalinjalla Hervanta - Kaleva - Keskusta - Amuri - Pispala - Lielahti - Lentävänniemi. Tämän akselin asukasmäärät ja työpaikat suhteessa väylän linjaukseen ja pysäkkietäisyyteen ylittävät ratikan tarvekriteerit. Puhumattakaan siitä, kun Hervanta ja Lielahti vielä täydentyvät. Ratikkaa tulee myös jatkaa Vuorekseen heti, kun alue valmistuu.

Sääongelmat ovat ratikalla pitkälti samat kuin busseilla. Itse asiassa ongelmatonta tai riskitöntä joukkoliikennevälinettä ei ole.
Eri joukkoliikennetilastojen valossa ratikka kuitenkin on sieltä luotettavimmasta päästä joka osa-alueella.
Mm. nykyaikaisista liikennetekniikan oppikirjoista ja tutkimuksista selviää paljon.

Ei mitään tolkkua jossain johdinautoissa.Kyl taas on mahtavia ideoita...paranee vaan.

Kiskoliikenne on nopein ja paras vaihtoehto tampereen katastrofaaliseen liikennetilanteeseen.Linjureita meillä jo onkin,nekin voisi muuttaa maksuttomiksi..

Rollikat ilman muuta takaisin. Mahtava idea kertakaikkiaan.