Osa 54. Mitä Sarasvatin hiekan lopussa tapahtuu? Sarasvatin hiekan lopussa merenpinta nousee ensin kertarysäyksellä kaksi metriä kun Grönlannin mannerjäätikön keskiosat tuhoutuvat. Tämä äkillinen merenpinnan nousu irrottaa sitten myös merenpintaa matalammalle tasolle ankkuroituneet Etelämantereen mannerjäätiköiden osat merenpohjasta. Länsi-Antarktis sekä Tottenin, Christensenin ja Cookin jäätiköt kelluvat pois tuhansina suurina jäävuorina, ja merenpinta kohoaa lopulta yhteensä lähes kaksikymmentä metriä. Länsi-Antarktiksen tuhoutuminen aiheuttaa myös sarjan uusia megatsunameja.Sarasvatin hiekassa on leikitty tällaisella uhkakuvalla, koska meren pinta saattoi reilut 14 000 vuotta sitten nousta yli 13 metriä muutamassa vuosikymmenessä, tai ehkä vielä tätäkin nopeammin. Näin nopea merenpinnan nousu ei kuitenkaan ole todennäköisin käsikirjoitus.Fennoskandian mannerjäätikön kutistuminen synnytti ainakin 8,5 Richterin suuruisia maanjäristyksiä, vaikka sulaminen kesti jopa tuhansia vuosia. Jos mannerjäätikkö kelluisi pois yhden sulamiskauden aikana, syntyvät maanjäristykset olisivat vielä ratkaisevasti suurempia.Risto IsomäkiKirjailija, tiedetoimittaja Risto Isomäki avaa yhden käsitteen Sarasvatin hiekkaa -romaanistaan. Osa 55. Ilmastouhka vaanii etenkin suuria kaupunkeja Sarasvatin hiekan lopussa suurkaupunkeihin perustuva sivilisaatio on ainakin osittain romahtanut. Merenpinnan nousun takia rantakaupungit on jouduttu hylkäämään, kun niiden alla sijaitsevat viemäri- ja tunneliverkostot ovat täyttyneet vedellä. Sähköverkot ovat lakanneet toimimasta myös sisämaassa, kun niiden herkät kohdat ovat palaneet rikki ylikuormituspiikkien takia. Myös sisämaan suurkaupungit ovat siis muuttuneet asuinkelvottomiksi.Miljardien ilman puhdasta juomavettä, ruokaa ja käymälöitä jääneiden pakolaisten tulva on aiheuttanut joukon vakavia epidemioita. Malaria, lavantauti, pilkkukuume, kolera, influenssa ja tuberkuloosi ovat hyökänneet pakolaisten kimppuun. Erilaiset tarttuvat taudit kehittävät tyypillisesti sitä tappavampia kantoja, mitä helpommin ne pystyvät siirtymään ihmisestä toiseen.Sarasvatin loppukohtaus ei ole ennuste, mutta se on tarkoitettu vakavasti otettavaksi varoitukseksi. Pitkällä aikavälillä voisi olla järkevää vähentää suurten kaupunkien ja koko yhteiskuntamme riippuvuutta keskitetystä sähkön tuotannosta.Risto IsomäkiSarasvatin hiekkaa -jatkosarjakuva ilmestyi ensimmäisenä Asiat-liitteessä. Sarja päättyy tähän. Sarjakuva ilmestyy alkusyksystä lehtiversiosta laajennettuna Tammen kustantamana albumina.
Osa 54.
Mitä Sarasvatin hiekan lopussa tapahtuu?
Sarasvatin hiekan lopussa merenpinta nousee ensin kertarysäyksellä kaksi metriä kun Grönlannin mannerjäätikön keskiosat tuhoutuvat. Tämä äkillinen merenpinnan nousu irrottaa sitten myös merenpintaa matalammalle tasolle ankkuroituneet Etelämantereen mannerjäätiköiden osat merenpohjasta. Länsi-Antarktis sekä Tottenin, Christensenin ja Cookin jäätiköt kelluvat pois tuhansina suurina jäävuorina, ja merenpinta kohoaa lopulta yhteensä lähes kaksikymmentä metriä. Länsi-Antarktiksen tuhoutuminen aiheuttaa myös sarjan uusia megatsunameja.Sarasvatin hiekassa on leikitty tällaisella uhkakuvalla, koska meren pinta saattoi reilut 14 000 vuotta sitten nousta yli 13 metriä muutamassa vuosikymmenessä, tai ehkä vielä tätäkin nopeammin. Näin nopea merenpinnan nousu ei kuitenkaan ole todennäköisin käsikirjoitus.Fennoskandian mannerjäätikön kutistuminen synnytti ainakin 8,5 Richterin suuruisia maanjäristyksiä, vaikka sulaminen kesti jopa tuhansia vuosia. Jos mannerjäätikkö kelluisi pois yhden sulamiskauden aikana, syntyvät maanjäristykset olisivat vielä ratkaisevasti suurempia.
Risto Isomäki
Kirjailija, tiedetoimittaja Risto Isomäki avaa yhden käsitteen Sarasvatin hiekkaa -romaanistaan.
Osa 55.
Ilmastouhka vaanii etenkin suuria kaupunkeja
Sarasvatin hiekan lopussa suurkaupunkeihin perustuva sivilisaatio on ainakin osittain romahtanut. Merenpinnan nousun takia rantakaupungit on jouduttu hylkäämään, kun niiden alla sijaitsevat viemäri- ja tunneliverkostot ovat täyttyneet vedellä. Sähköverkot ovat lakanneet toimimasta myös sisämaassa, kun niiden herkät kohdat ovat palaneet rikki ylikuormituspiikkien takia. Myös sisämaan suurkaupungit ovat siis muuttuneet asuinkelvottomiksi.Miljardien ilman puhdasta juomavettä, ruokaa ja käymälöitä jääneiden pakolaisten tulva on aiheuttanut joukon vakavia epidemioita. Malaria, lavantauti, pilkkukuume, kolera, influenssa ja tuberkuloosi ovat hyökänneet pakolaisten kimppuun. Erilaiset tarttuvat taudit kehittävät tyypillisesti sitä tappavampia kantoja, mitä helpommin ne pystyvät siirtymään ihmisestä toiseen.Sarasvatin loppukohtaus ei ole ennuste, mutta se on tarkoitettu vakavasti otettavaksi varoitukseksi. Pitkällä aikavälillä voisi olla järkevää vähentää suurten kaupunkien ja koko yhteiskuntamme riippuvuutta keskitetystä sähkön tuotannosta.
Sarasvatin hiekkaa -jatkosarjakuva ilmestyi ensimmäisenä Asiat-liitteessä. Sarja päättyy tähän. Sarjakuva ilmestyy alkusyksystä lehtiversiosta laajennettuna Tammen kustantamana albumina.