Aamulehti.fi | Näköislehti | Sunnuntai | Moro | Koulumaailma | Työpaikat | Koulutus | Foorumi | Mediapalvelu | Yritystiedot | Advertising

Ympäristö | Ilmastonmuutosilmaston muutos

31.07.2009 - 17:10
Keskustelu ilmastonmuutoksesta on vihdoin muuttunut juupas-eipäs-kinastelusta monimuotoiseksi väittelyksi. Nyt skeptikko voi tunnustaa ilmaston lämpenevän, ja huolestunut aktivisti saa kritisoida ilmastoratkaisuja.
Ilmastokeskustelu etenee vähintään samaa vauhtia kuin itse ilmastonmuutos. Juupas-eipäs-kinasta on vihdoin päästy seuraavaan vaiheeseen. Jopa skeptikot tunnustavat ilmaston lämpenevän. Toisaalta ilmastonmuutoksen torjumiseen käytettyjä keinoja sopii jo kritisoida. Puhutaan myös ilmastorealisteista, jotka tunnustavat ilmastonmuutoksen yksityiskohtien epävarmuuden mutta välttävät dramatisointia.

Ilmastonmuutosilmaston muutos ei onneksi tarkoita, että keskustelu olisi kuollut. Nyt väitellään kiivaasti ihmisen vaikutuksesta lämpenemiseen ja etenkin ilmastonmuutoksen torjumisesta. Keskustelussa kritiikin kärki osuu ilmastopolitiikkaan ja ilmastoratkaisuihin.

Yksi äänekkäimmistä kriitikoista on Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola, jota skeptikot ovat kovasti omineet joukkoihinsa.

- Minulla ei ole mitään yhteyksiä skeptikkoihin, enkä missään nimessä lukeudu heihin. Moniin ilmastoratkaisuihin olen toki ollut tyytymätön niiden tehottomuuden takia, Korhola toteaa.

Hän on huomannut, että aihe on arka. Leimakirveet heiluvat edelleen hanakasti ja ilmaston lämpeneminen kuumentaa tunteita. Korholan mielestä ilmastonmuutoksen torjumisesta on syntynyt uusi hyperaate, joka on korvannut monet kuopatut aatteet ja ideologiat.

- Jos poikkeaa vähänkään valtavirrasta, saa heti vastuuttoman leiman, professori purnaa.

Toisaalta skeptikot käyttävät kriittisiä lausuntoja hyväkseen omassa propagandassaan. Korholaa kahden tulen välissä toimiminen ei haittaa. Hänen mielestään ilmastoratkaisut pitää tehdä äärimmäistä harkintaa käyttäen.

- Ratkaisujen kustannustehokkuus ja todellinen vaikutus tulee huomioida päätöksenteossa. Muuten menetetään kansalaisten tuki ja luottamus. Kansainväliset ilmastosopimukset ovat kankea tapa torjua ilmastonmuutosta ja niiden tulokset ovat laihat, Korhola lataa.

Skeptikoiden ääntä tuo esiin muun muassa Ilmastofoorumi ry, jonka puheenjohtaja Pasi Matilainen perää pitäviä todisteita ilmastonmuutoksen syistä. Niitä ei hänen mielestään ole tarjolla.

- Yhdistyksen tarkoitus on tuoda esille ilmastotieteen epävarmuudet, ja sitä kautta kyseenalaistaa tutkimustulosten perusteella tehdyt poliittiset päätökset. Nyt hätiköidään aivan liikaa, moittii Matilainen.

Korholan ja Matilaisen kannat yhtyvät siinä, että heidän mielestään sattumanvaraisia yrityksiä ilmastonmuutoksen torjumiseen ei kaivata.

Talouden taantuminen on tuonut oman sävynsä keskusteluun. Kun jaettavaa on vähemmän, kriittisyys ilmastonmuutoksen torjumista kohtaan lisääntyy. Rahalle pitää saada vastinetta.

Ilmastonmuutoksen fysiikkaa tutkiva akatemiaprofessori Markku Kulmala ja Maan ystävät ry:n ilmastoasiantuntija Laura Jäättelä korostavat välittömien toimenpiteiden tarpeellisuutta, Korhola taas toimien kohdentamista tarkoin.

- Ilmastonmuutosta pitää torjua monella rintamalla ja tasolla. En usko, että toimet ovat olleet vääriä. Vielä suurempi virhe olisi olla tekemättä mitään. Toimivien innovaatioiden löytäminen vaatii myös erehdyksiä, Kulmala perustelee.

- Toiminnan aika on nyt. On mahdollista toimia ja kehittää samaan aikaan ratkaisumalleja, joita voidaan hyödyntää tulevaisuudessa, lausuu Jäättelä.

Akatemiaprofessori Kulmalan mielestä sitäkin vaihtoehtoa, että ilmaston lämpeneminen johtuu vain luonnollisesta vaihtelusta, on tutkittu aivan riittävästi. Hänen mukaansa luonnollisesta vaihtelusta ei nyt ole kyse.

- Viime kädessä luonto osoittaa, kumpi puoli on oikeassa, Matilainen vastaa.

Kulmalan mainitsemia erehdyksiä on totisesti tehty.

Panostus biopolttoaineisiin saa ainakin monen kriitikon karvat pystyyn. Korhola on todennut, että biopolttoaineiden tuotantoketjun päästöt saattavat jopa ylittää niistä saatavan hyödyn. Matilainen kuittaa biopolttoaineiden tuotannon "mielettömäksi touhuksi".

Koko nelikko jakaa huolen siitä, että maailman hiilidioksidipäästöt kasvavat kiihtyvällä tahdilla. Skeptikko Matilainen muistuttaa, että samaan aikaan lämpötilan nousu on hidastunut, lähes pysähtynyt. Epäilijät vertailevat mielellään kymmenen vuoden kehitystä vuodesta 1998 vuoteen 2008, sillä vuosi 1998 oli poikkeuksellisen lämmin.

Professori Korhola painottaa, että tutkimukset lähivuosien lämpökehityksestä ovat ristiriitaisia. Joissain povataan seuraavista viidestä vuodesta ennätyksellisen lämpimiä, toisaalla arvellaan lämpötilojen kääntyvän jopa laskuun joksikin aikaa.

- Pitkällä aikavälillä lämpötilat ovat kuitenkin selkeässä nousussa, hän täsmentää.

Hiilidioksidipäästöjen ohella myös mustan hiilen päästöt lisääntyvät nopeasti. Tämä johtuu ennen muuta Kiinasta ja Intiasta.

Musta hiili eli noki imee auringon säteilyä, kun muut pienhiukkaset heijastavat sitä. Kun musta hiili laskeutuu jäätikön tai lumen pinnalle, se nopeuttaa sulamista. Näin se vaikuttaa suoraan veden kiertokulkuun.

- Vähentämällä mustan hiilen päästöjä saataisiin lisäaikaa hiilidioksidipäästöjen suitsimiseen, tietää akatemiaprofessori Kulmala.

Maan ystävä Jäättelä ja professori Korhola haluavatkin nostaa energiansäästön keskustelun ytimeen.

- Energiansäästö ja energiatehokkuuden parantaminen eivät ole saaneet riittävästi huomiota, Jäättelä on huomannut.

- Juuri energiatehokkuus on todellinen mittari ilmastopolitiikan onnistumisesta, sanoo Korhola.

Jos kansainväliset ilmastosopimukset tai päästörajoitukset tuntuvat liian etäisiltä ja byrokraattisilta keinoilta, energiansäästö on jokamiehen oikeus jota kannattaa käyttää.

Pekka Aalto
Kuva: Ilari Tapio

1 kommentti
1
Koko Ilmastonmuutosilmaston muutos -juttuun (Asiat 2.8.) haastateltu nelikko ei jaa huolta hiilidioksidipäästöjen kiihtyvästä kasvusta, sillä ainakaan allekirjoittanut ei lukeudu kyseisen huolen jakajiin.

Jos ihmisen tuottamat hiilidioksidipäästöt eivät aiheuta merkittävää ilmaston lämpenemistä (kuten edustamani yhdistys epäilee), niin lisähiilidioksidista ei ole esimerkiksi kasvien kasvulle haittaa vaan hyötyä.
Jo nyt lisääntynyt hiilidioksidi on edesauttanut biomassan kasvua maailmanlaajuisesti ja jopa vähentänyt aavikoitumista muun muassa Sahelissa Saharan eteläosassa.
Olisi hyvin epärationaalista olla huolestunut jostain hyödyllisestä.

En allekirjoita myöskään lausetta: ”Epäilijät vertaavat mielellään kymmenen vuoden kehitystä vuodesta 1998 vuoteen 2008, sillä vuosi 1998 oli poikkeuksellisen lämmin.” Hiilidioksidipäästöjen huikeasta kasvusta huolimatta ilmasto ei ole lämmennyt yli kymmeneen vuoteen.

MIT:n meteorologian professori Richard Lindzenin mukaan tilastollisesti merkittävää lämpenemistä ei ole tapahtunut vuoden 1995 jälkeen eli 14 vuoteen.

Pasi Matilainen
Puheenjohtaja, Ilmastofoorumi ry
Jyväskylä