Yksityisyyttään suojelevat kemiläiskaverukset joutuivat kurdijoukon vihan kohteeksi. Onneksi heidän vammansa eivät olleet erityisen vakavia. Kaksikon mielestä tapahtumat sen jälkeen ovat seurausta heidän kohtalostaan.

Perussuomalaisten ääniharava Harri Tauriainen painottaa, että hädässä olevia on autettava. Hän langettaa Kemin ikävät tapahtumat lähinnä turvapaikanhakijoiden niskoille.

Eilen Kemissä, tänään kenties jossain muualla. Huomisesta ei tiedä kukaan. Suomesta suojaa etsivien turvapaikanhakijoiden määrä ponnahti viime vuonna pohjalukemista ennätystasolle, ja nyt siivotaan jälkiä.

Sotkun taustalla on poliittinen lyhytnäköisyys. Vasta toissavuonna sisäministeriö lakkautti useita turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia perustelunaan, ettei Suomeen enää ole tulijoita takavuosien malliin. Kuten moni oli varoittanut, heti seuraava vuonna turvapaikkahakemusten määrä palasi rajuun kasvuun - se moninkertaistui.

Viime vuonna turvapaikkahakemuksia jätettiin hiukan yli 4 000, mikä on enemmän kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla. Vielä edellisvuonna määrä jäi 1 505 hakemukseen. Ei ole liioiteltua puhua turvapaikkatilanteen räjähtämisestä käsille loppuvuodesta.

Siinä rytäkässä uusien sijoituskuntien löytäminen turvapaikanhakijoille osoittautui todelliseksi ongelmaksi, vaikka valtio antaakin rahaa. Kemi oli myönteinen poikkeus.

Noin 22 600 asukkaan kaupunkiin on majoitettu nopeassa tahdissa 250 turvapaikanhakijaa, minkä ei sinänsä pitäisi olla ongelma. Ei ainakaan, jos asiaan olisi valmistauduttu hyvin - kouluttamalla henkilökuntaa, pehmittämällä paikallisten asenteita ja huolehtimalla turvapaikanhakijoiden kotiuttamisesta pohjoiseen teollisuuskeskukseen.

Nyt ollaan pahasti jälkijunassa. Kemissä poliisit ja vartijat yrittävät turvata rauhan, jotta nyrkit vaikenevat.

- Toiset kurdit ovat varoittaneet minua, että illalla ei kannata liikkua ulkona. Suomalaiset tulevat ja antavat köniin. Olen peloissani, kuvailee Tanya Ahmed Muhammed elämäänsä Kemin vastaanottokeskuksessa.

Kurditoimittaja joutui pakenemaan Pohjois-Irakista, sillä paikalliset sotilaat uhkasivat hänen henkeään.

Nyt Muhammed joutuu elämään pelossa Kemissä. Tekikö 24-vuotias mies uhkarohkean pakomatkansa Irakin vuorilta rekan uumenissa turhaan? Oliko viikon piileskely pienessä laatikossa kuljettajan penkin takana syömättä ja liikkumatta sittenkään uhrauksen arvoinen?

Sitä Muhammed kysyy itseltään, kun nuorukainen katselee huuruisen ikkunan läpi havumetsään.

Väkivallan kierre Kemissä ei oikeastaan ole kenenkään vika. Toisaalta se on kaikkien vika. Vastaanottokeskus perustettiin kovalla hopulla marraskuussa, kun turvapaikanhakijoiden virta oli lyönyt maahanmuutosta päättävät ällikällä.

SPR otti Kemissä vastuun 150 turvapaikanhakijasta, mutta joutui pian laajentamaan toimintaansa 250-paikkaiseksi. Ensimmäiset asiakkaat saapuivat vastaanottokeskukseen henkilöstön perehdyttämispäivänä. Uuden vuoden ensimmäisinä viikkoina kiire on jatkunut.

- Jouduimme aloittamaan kesken valmisteluprosessin. Ihmisiä tuli paljon enemmän ja paljon nopeammassa tahdissa kuin odotimme, Kemin vastaanottokeskusta johtava Pirkko Rytkönen myöntää.

Kemin vastaanottokeskuksen mahtava henkilökunta joutui mahdottoman tehtävän eteen. Hyppy liikkuvaan junaan ei onnistunut ilman vammoja. Paitsi henkilöstön koulutus, myös turvapaikanhakijoiden perehdytys suomalaiseen tapakulttuuriin jäi puutteelliseksi. Tapakoulutuksessa kun ei yksi tai kaksi iltaa riitä.

Avuksi tuli joukko paikallisia nuoria miehiä. Heidän omintakeinen perehdytyksensä paikallisessa ravintolassa johti rähinöintiin 11. tammikuuta.

Annetaan silminnäkijöiden ja osallisten kertoa, mitä tapahtui. Päästetään ääneen kaksi kemiläiskaverusta. Asian arkaluontoisuuden takia he haluavat esiintyä nimettöminä.

- Meidän ja turvapaikanhakijoiden, jotka olivat kurdeja, välille syntyi suukopua. He käyttäytyivät röyhkeästi seurueemme naisia kohtaan ja huomautimme asiasta. Kurdit haukkuivat välittömästi rasisteiksi, miehet sanovat.

Valomerkin jälkeen parinkymmenen hengen kurdijoukko ja viisi suomalaista suuntasivat paikalliseen pitseriaan. Kaverukset kertovat aavistelleensa pahinta, kun joukko katosi kulman taakse.

- He vetivät huivit kasvojensa eteen. Minut kaadettiin maahan ja sain potkuja päähäni. Menetin tajuntani ja kun heräsin, he olivat poissa, kavereista lyhyempi muistelee.

Pitempi mies lyötiin tantereeseen isolla jäälohkareella, jonka jäljet ovat edelleen miehen otsassa. Paikalle soitettiin ambulanssi, ja haava vaati 11 tikkiä. Hän teki tapauksesta rikosilmoituksen.

- Aivan sama, onko mies suomalainen tai ulkomaalainen, jos hän käyttäytyy naista kohtaan, kuten he käyttäytyivät, asiasta tulee riitaa, pitempi mies tuumaa.

Tapahtuneen poliisitutkinta on kesken. Valitettavasti välikohtaus ei jäänyt ainoaksi.

Suomea on herätellyt todellisuuteen maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio. Hänen hätähuutonsa kaikuvat tyhjyyteen, sillä lisäresursseja ei ole luvassa.

Oleskelulupien käsittelyaika on venymässä kohtuullisesta kuudesta kuukaudesta jopa kahteen tai kolmeen vuoteen. Kaiken huipuksi oleskelulupapäätökset tekevän maahanmuuttoviraston resursseja aiotaan leikata 35 työntekijällä vuoden loppuun 2011 mennessä, jotta tuottavuus kohenee. Tällä hetkellä virastossa hommia paiskii 240 ihmistä.

Samaan aikaan turvapaikanhakijoiden määrä on noussut tuhansilla ja muukin maahanmuutto on lisääntynyt.

- Koko maahanmuuttoon liittyvä ketju tulisi resurssoida uudelleen. Nykytilanne on sietämätön, Vuorio puuskahtaa.

Ylijohtaja tuntee ketjun läpikotaisin, ja hänen sympatiansa ovat vastaanottokeskusten puolella.

- Ne ovat aivan ylikuormitettuja. Henkilökunta ei ehdi millään jakaa turvapaikanhakijoille edes perusinfoa siitä, miten Suomessa tulisi elää ja olla.

Siksi Kemin tapahtumat eivät olleet yllätys Vuoriolle.

Vastaanottokeskusten paikkamäärä on ollut rajussa laskussa koko 2000-luvun. Turvapaikanhakijoiden määrän ryöpsähdettyä uusia keskuksia on perustettu kiireen vilkkaa, mutta tahti on silti liian verkkainen.

Kun oleskelulupapäätökset venyvät, turvapaikanhakijat pakkautuvat vastaanottokeskuksiin. Myönteisen oleskelulupapäätöksen saaneiden ihmisten sijoittaminen kuntiin tökkii sekin pahasti, koska kuntien saamat korvaukset eivät vastaa kuluja.

Kemin vastaanottokeskuksen asukeista toistaiseksi vasta yhdeksän henkilöä on saanut oleskeluluvan. Heidät on sijoitettu Kemiin, kiitos kaupungin myönteisen suhtautumisen.

Kurdien ja kantaväestön kahakka 11. tammikuuta aiheutti väkivallan kierteen. Viikkoa myöhemmin oli kurdien vuoro kieriskellä maassa. Paikallisten miesten joukko hyökkäsi aamuyöllä kaupungilla 40-vuotiaan kurdin kimppuun. Potkittu oli ollut vasta viikon Suomessa.

Tuntia aiemmin kantaväestöön kuuluvat henkilöt karauttivat autoilla Takajärven kaupunginosassa sijaitsevan vastaanottokeskuksen pihalle. Taustatyöt oli tehty, sillä tunkeutuvat rikkoivat kaljapulloilla juuri sen talon ikkunoita, jossa asuu ainoastaan turvapaikanhakijoita. Tällaisia taloja on Takajärvellä vain yksi.

- Hyökkäys oli shokeeraava ja johti siihen, että olemme joutuneet tehostamaan vartiointia. Kyseisessä rakennuksessa elelee muun muassa kaksi yksinhuoltajaa lapsineen. Ihmiset ovat peloissaan ja yritämme parhaamme mukaan hälventää heidän pelkojaan, vastaanottokeskusta johtava Rytkönen toteaa.

Kemiläiskaverukset toteavat, että väkivalta oli seurausta aiemmista tapahtumista, mutta sanoutuvat tiukasti irti rettelöinnistä.

- Voin vannoa, etten tiedä, ketkä olivat hyökkäyksen takana, sanoo lyhyempi.

- Kosto ei ollut oikein, kuten ei sekään, että he hyökkäsivät kimppuumme, pitempi lausuu.

Tapauksista on uutisoitu valtakunnallisesti, ja Kemi on saanut kyseenalaista julkisuutta. Se harmittaa kaveruksia.

- Tähän asti olemme tulleet oikein hyvin toimeen maahanmuuttajien kanssa.

He, kuten myös Tanya Ahmed Muhammed kiistävät jyrkästi, että kahakoissa olisi kyse rasismista. Oikeampi ilmaus olisi ehkäpä kulttuurien yhteentörmäys.

- Suomessa kyllä kunnioitetaan ihmisoikeuksia. Huomaan sen marketeissa tai kirjastossa, Muhammed rauhoittelee.

- Voihan toki olla, että Kemissä on ryhmä, joka ei pidä ulkomaalaisista, hän lisää.

Kemin poliisi tutkii tapausten taustoja ja motiiveja. Poliisista on todettu, että humalaisten tappelut ja rasismi ovat kaksi eri asiaa.

Valtakunnan poliitikot helposti vaikenevat ulkomaalaisasioista peläten joko rasistin tai liian avokätisen leimaa. Keskustelu junnaa, kun puhujat keskittyvät varjonyrkkeilyyn perussuomalaisten ylen puheliaiden kunnanvaltuutettujen kanssa.

Kemissä perussuomalainen ylsi syksyn kuntavaaleissa kolmanneksi suurimmaksi ääniharavaksi. Tuore kaupunginvaltuutettu Harri Tauriainen (ps) ihmettelee vastaanottokeskuksen pikaista perustamista ja turvapaikanhakijoiden suurta määrää.

- Tämänkokoisessa kaupungissa 250 turvapaikanhakijaa erottuu kaupunkikuvassa. Varmasti omienkin äänestäjieni joukossa on paljon sitä mielialaa, että ensin tulisi huolehtia omista työttömistä ja ihmisistä, ääniharava pohjustaa.

Tauriainen ei sulje pois sitä, että taloushuolet ruokkisivat kahakointia. Ajoitus vastaanottokeskuksen perustamiseen ei ollut paras mahdollinen. Kemissä on käynnissä yt-neuvottelujen suma, sillä kaupungin 10 000 työpaikasta jopa 3 000 on uhattuna. Ilmapiiri kiristyy huonojen uutisten myötä.

Edellisen laman maksumiehiä olivat tavalliset kadunmiehet. Maksavatko maahanmuuttajat terveydellään tämän laman hinnan?

- On ikävää Kemille, että työllisyystilanne heikkenee. Muistuttaisin kuitenkin, että vastaanottokeskus pyörii sataprosenttisesti valtion rahoilla. Lisäksi korjaustyöt kaupungin vuokrataloissa ovat luoneet työllisyyttä, ja myös turvapaikanhakijat käyttävät toimeentulotukensa tällä alueella, sanoo vastaanottokeskuksen Pirkko Rytkönen.

Riitaisasti alkanut yhteiselo on johtanut ikävään tilanteeseen. Osapuolet eli eri kansanryhmät ovat leiriytyneet omiin oloihinsa ja poteroita kaivetaan vauhdilla. Turvapaikanhakijat pelkäävät lähteä Takajärveltä keskustaan.

Tunnetuin synkeä esimerkki on Rosengårdin lähiö Malmössa. Rosengårdin 22 000 asukkaasta yli 80 prosenttia on maahanmuuttajia tai heidän jälkeläisiään. Poissa silmistä, pois mielestä. Suurin osa heistä elää ruotsalaisen yhteiskunnan ulkopuolella, mikä aiheuttaa valtavia sosiaalisia ongelmia.

Tauriaista ei hetkauttaisi, vaikka hänen naapuriinsa perustettaisiin vastaanottokeskus.

- Kuvailemasi tilanne ei ole itse asiassa kaukana todellisuudesta. Välissä on vain metsikkö.

Tauriainen langettaa vastuun Kemin tilanteesta pitkälti turvapaikanhakijoille, joiden tulisi hänen mukaansa noudattaa Suomen lakeja ja tapoja. Perussuomalaisten Lapin piirin puheenjohtajaa kismittää koko maahanmuuttoon liittyvä keskustelu.

- Poikkipuolista sanaa ei voi sanoa ilman rasistin leimaa, Tauriainen purnaa.

Hän muistuttaa silti, että hädässä olevia tulee auttaa. Suomikin on saanut aikojen saatossa osansa avusta.

Somalialaiselle Mohamed Mohamed Jirdelle apu totisesti kelpaa. Hän levittää paahtoleivälle maapähkinävoita ja on kiitollinen vähäeleisesti sisustetusta kämpästä Kemissä. Ystävällisen miehen katse on surumielinen.

- En ole saanut mitään yhteyttä perheeseeni sitten joulukuun alun. Olen todella huolissani vaimostani ja kahdesta pienestä lapsestani Khalidista ja Safasta.

Jirde on koulutukseltaan geologi, mutta myi perheensä elättämiseksi tomaatteja, riisiä ja suklaata maan pääkaupungissa Mogadishussa. Lopulta Jirden oli pakko paeta, jotta ei pääse hengestään sisällissodan repimässä maassa.

- Somaliassa tapahtuu joka päivä kauheita asioita, joita en halua kuvailla. Toivo alkaa hiipua. Tulevaisuuttani en viitsi pohtia, sillä se tekee minut hyvin surulliseksi.

Jirden kohtalo on hyvä muistutus siitä, että hätä ei maailmasta lopu, ja Suomen pitää kantaa vastuunsa. Vastuunkantoa ei ole se, että vastaanottokeskukset pakataan täyteen turvapaikanhakijoita.

Tällä menolla joku uhkaa päästä hengestään. Oli hän sitten työtaakan alle uupuva lupaviranomainen, vastaanottokeskuksen työntekijä, työtön kemiläinen tai turvaa etsivä maahanmuuttaja.

Ihmisiä kaikki tyynni.

** Termit haltuun **

Maahanmuuttaja Yleiskäsite henkilölle, joka muuttaa kotimaastaan toiseen maahan.

Turvapaikanhakija Henkilö, joka anoo oleskeluoikeutta ulkomaasta jättämällä turvapaikkahakemuksen.

Pakolainen Henkilö, joka joutuu kotimaassaan vainotuksi ja joutuu lähtemään.

Elintasopakolainen Henkilö, jonka ei uskota olevan suojelun tarpeessa. Hän vaihtaa maisemaa paremman elintason perässä.

** Tamperelainen keräsi mittavan protestilistan **

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvun ja siihen liittyvien ongelmien lisäksi maahanmuuttokeskustelua hallitsee kiistely uudesta ulkomaalaislaista. Tulilinjalle joutui maahanmuutosta vastaava ministeri Astrid Thors (rkp), jonka esitystä pidettiin löyhänä.

Vastarintaliikettä johtaa tamperelainen Juha Mäki-Ketelä, jonka perustama adressi ulkomaalaislakia vastaan on kerännyt internetissä yli 27 000 allekirjoitusta. Hänen mukaansa jokaisen henkilöllisyys on vahvistettu osoitetiedoilla.

- En ole maahanmuuttovastainen, vaan maahanmuuttokriittinen, Mäki-Ketelä sanoo.

Hänen tulkintansa mukaan Thorsin esittämä laki olisi toteutuessaan Euroopan väljin ja aiheuttaisi elintasoturismin virran Suomeen.

Mäki-Ketelä väittää, että rasismi saa osin käyttövoimansa liian leväperäisestä maahanmuuttopolitiikasta.

Ulkomaalaislakia käsitellään eduskunnassa helmikuun aikana.

Kolmas kuuma peruna on maahanmuuttajien takkuileva työllistäminen. Väestön ikääntyminen johtaa tulevina vuosina työvoimapulaan, jota maahanmuuttajat voisivat helpottaa.

Pekka Aalto
Kuvat: Raine Lehtoranta