Retkellä pitää olla kunnon eväät. Jaakko Pitkänen tarjoaa Risto Koivistolle termospullokahvia. Pitkänen ja Koivisto väittelevät logistiikkakeskuksesta Taaporinvuorella, jossa on nuotiopaikka sekä jääkauden jälkeisiä siirtolohkareita. Kallioalue jää juuri ja juuri suunnitellun logistiikkakeskuksen ulkopuolelle.

Tälle paikalle ei tullut ydinvoimalaa, vaikka 1950-luvulla niin suunniteltiin. Nyt paikka on jälleen kaavoituksen kohteena: tähän suunnitellaan jättimäistä, 130 hehtaarin logistiikkakeskusta. Pirkkalan, Tampereen ja Lempäälän johtajat uskovat, että keskus olisi rahasampo, joka jauhaisi pitkään hyvinvointia seutukunnalle.

Ihan pikkuasioista ei nyt puhuta. Suunniteltu logistiikkakeskus on niin iso, että sen paikalle sopisi 13 Ideaparkia. Keskukseen saapuisi satamista esimerkiksi kontteja täynnä elektroniikkaa. Pirkkalassa tavara purettaisiin, tarvittaessa varastoitaisiin, pakattaisiin uudestaan ja lähetettäisiin sovittuun määränpäähän. Alueelle on kaavailtu myös rekkaparkkia.

Tällä hetkellä Tampere on täynnä vastaavia palveluita, mutta ne ovat hajallaan ympäri seutua. Logistiikkakeskuksessa toiminnot olisi keskitetty yhdelle alueelle.

Pirkkalan kunnanjohtaja Risto Koivisto ja läheisellä Toivion omakotitaloalueella asuva Jaakko Pitkänen seisovat aurinkoisena perjantaiaamuna Taaporinvuorella ja silmäilevät metsää. Ihan tästä vierestä logistiikkakeskus suunnitelmien mukaan alkaisi.

Jaakko Pitkänen kuuluu Toivion omakotiyhdistykseen. Hän tuntee maaston läpikotaisin ja Risto Koivisto hiihteli takavuosina alueen metsäteillä. Pitkänen vastustaa keskuksen rakentamista Toivion asuinalueen naapuriin. Koiviston mielestä tämä on paras mahdollinen paikka.

Keskustelu alkakoon.

MIKÄ ON PARAS SIJAINTI?

Toivion asukkaat ovat lobanneet voimakkaasti logistiikkakeskuksen sijoittamista Sääksjärven eteläpuolelle, jossa on heidän mukaansa satoja hehtaareja sopivaa, logistiikkakeskuksen käyttöön soveltuvaa maata.

- Selvityksen mukaan Sääksjärven eteläpuolella sijaitseva alue olisi paras paikka logistiikkakeskukselle, Jaakko Pitkänen vakuuttaa.

- Minkä selvityksen? Asiantuntijoiden mukaan tämä paikka on paras vaihtoehto, Koivisto vastaa.

- Järjestelyratapihaselvityksen mukaan, Pitkänen sanoo.

Hän viittaa Ratahallintokeskuksen ja VR-Radan selvitykseen, joka julkaistiin keväällä. Selvitys pohtii mahdollisuutta siirtää VR:n järjestelyratapiha Viinikasta, Tampereen keskustan tuntumasta Pirkkalaan, Sääksjärven eteläpuolelle.

Tampereen länsipuolelle on myös suunniteltu uutta oikorataa, joka helpottaisi henkilö- ja tavaraliikenteen ohjailua vilkkaalla rataosuudella.

Rautatieläisten selvityksessä nämä asiat nivoutuvat toisiinsa. Sen mukaan koko logistiikkakeskuksen siirtämistä uuden ratapihan tuntumaan on harkittava, jos oikorata ja järjestelyratapihan siirto toteutuvat.

Risto Koiviston mukaan logistiikkakeskus saattaisi siirtyä uuteen paikkaan aikaisintaan vuosikymmenten kuluttua.

- Sääksjärven eteläpuolella on satojen hehtaarien asumaton alue. Hankkeen vastustajia ei siis ole. Tänne joudutaan tekemään joka tapauksessa tietä. Eikö samanlaisen tien voisi tehdä Sääksjärven eteläpuolellakin sijaitsevaan logistiikkakeskukseen? Pitkänen kysyy.

- Ei samoilla kustannuksilla, Koivisto vastaa ja jatkaa:

- Toiviolaisilla on tätä not in my backyard -ajattelua (ei minun takapihalleni). Selvityksen mukaan tämä on toiminnallisesti kaikkein paras paikka junarata- ja maantieyhteyksien kannalta, hän vakuuttaa.

Logistiikkakeskuksen alle tosin jää yksi omakotitalo.

- Omakotitalon omistajan tilanne on kinkkinen. Tässä vaiheessa kukaan ei pysty lunastamaan taloa pois, kun ei ole varmuutta logistiikkakeskuksesta. Omistajan taas ei kannata investoida taloon ja kunnostaa sitä, Koivisto sanoo.

Koska asia herättää kuumia tunteita, eikö sovun nimissä olisi helpompi rakentaa logistiikkakeskus Sääksjärven eteläpuolelle? Kuinka paljon enemmän se tulisi lopulta maksamaan?

- Eihän siitä ole kuin etukäteisarvioita, Koivisto vastaa.

- Kun etukäteisselvitys on tehty, ja tämä paikka arvioitu, ei muihin paikkoihin ole tehty jatkoselvityksiä. Saattaa toki olla, että logistiikkakeskus lopulta siirtyy etelämmäs, mutta kun paikkaa alun perin selvitettiin, Sääksjärven eteläpuolikin oli vertailussa mukana. Tämä nykyinen paikka voitti vertailun, hän lisää.

- Ei selvityksen paikka ollut se, jota me toiviolaiset ehdotamme, Pitkänen väittää vierestä.

Pitkäsen mukaan myös Pirkkalan kunnanvaltuutetut ovat olleet myötämielisiä keskuksen rakentamiselle Sääksjärven eteläpuolelle.

- Puhutaan lokavaalien jälkeen siitä, mitä mieltä Pirkkalan kunnan luottamusmiesjohto on, koska teidän painostuksestanne he eivät voi muuta kuin myötäillä kantojanne, Koivisto ärähtää.

- Tämä on niin yleistävä ja luottamusmiesjohtoa aliarvioiva lausunto, että ihan hämmästyn, Pitkänen henkäisee.

- Kun ottaa huomioon, miten painokkaasti te olette asiaa paahtaneet, eiväthän he voi kunnallisvaalivuonna olla muuta mieltä. Sen takia minua on syyllistetty ja haukuttu joka lehdessä, vaikka minä olen ajanut kunnan etua, Koivisto jatkaa.

SALAILUA VAI AVOIMUUTTA?

Toiviolaiset ovat olleet herkkiä syyttämään Pirkkalan kunnan johtoa salailusta. Onko sittenkin kyse siitä, että toiviolaisten oma asiantuntemus ei ole riittänyt asiaan tutustumiseen?

- Me olemme kiinni kaikissa töpselinpäissä, joita tämä suunnittelu edellyttää. Meillä on yhdessä erittäin laaja asiantuntemus. Toivon, että Ristokin ottaisi asukkaat vuoropuheluun mukaan, Pitkänen vastaa.

- Eihän asukasnäkökulmaa voi alusta asti ottaa mukaan, kun ei ole mitään karttoja, joita voisi esittää, Koivisto kommentoi ja jatkaa:

- Hallinto pelaa sillä tavalla, että joudumme käyttämään asiantuntijoiden apua. Asiantuntijat tekevät paperit ja niihin luotetaan. Eihän siinä ole mitään järkeä, että maksetaan kalliita selvityksiä ja sitten tuumataan, että tiedämme itse paremmin.

- Mitään paperia ei ole pidetty piilossa. Kaikki selvitykset ovat olleet Pirkanmaan liiton nettisivuilla heti, kun ne julkaistiin. Tässä ei ole mitään muuta noudatettu kuin hyvää hallintotapaa. Toiviolaiset ovat vain kiinnostuneet vähän myöhemmin ja sen jälkeen ruvenneet syyttämään salailusta, Koivisto päättelee.

Logistiikkakeskuksesta järjestetään avoin yleisötilaisuus kuukauden päästä, 14. elokuuta. Eikö tämä toiviolaisista kuulosta aika avoimelta toiminnalta?

- Kyllä, tämä on nyt hyvä tilanne. Ehkä meidän työmme tuottaa tulosta, Pitkänen ilakoi.

- Älä nyt, ei tämä teidän työnne ansiota ole. Teidän työnne on vain haitannut asiallista mielipiteenmuodostusta! Koivisto kimpaantuu.

HYÖTYYKÖ YMPÄRISTÖ?

- Logistiikkakeskuksen idea on siinä, että kaikki kootaan nyt samalle alueelle ja samalla vähennetään turhaa ja tarpeetonta liikennettä kaupungin alueella, mikä on tämän koko hankkeen luonnonsuojelullinen etu, Koivisto perustelee.

Koivisto on miettinyt omasta näkökulmastaan tarkkaan ympäristöarvoja.

- Ilmastonmuutoksen kannalta keskuksen tase on positiivinen. Sen, mitä keskus tuhoaa metsää allensa, se tuo moninkertaisesti takaisin vähentyneenä liikenteenä. Eihän sitä kukaan kiistä, että esimerkiksi Taaporinvuori on hyvä virkistysalue ja siten toiviolaisten näkemykset ymmärtää.

Hän ottaa esimerkiksi Hannoverin logistiikkakeskuksen, joka on rakennettu lähelle kaupungin ydinkeskustaa.

- Ei tällainen keskus ympäristöhaittatekijä ole. Ainoa haittatekijä on, että keskus vaatii maa-alan allensa, Koivisto väittää.

- Itse näen, että virkistäytyminen, ulkoilu ja luonto ovat arvokas asia. Jos nämä alueet pirstotaan isoilla laitoksilla, tulevat sukupolvet saavat ikuisesti elää niiden päätösten keskellä, Pitkänen sanoo.

Taaporinvuorta ympäröivä metsä on tosin muutama kymmenen vuotta vanhaa talousmetsää. Metsänomistajien intressit määräävät täälläkin puiden eliniän. Yksi omistajista on UPM. Voisi ajatella, että kun logistiikkakeskuksen suunnitelmat etenevät, metsäyhtiö päättää toimia ripeästi ja muuttaa puut rahaksi, kun siihen vielä on mahdollisuus.

Kuinka pitkään metsä edes säilyy hakkaamattomana?

- Saapa nähdä, Koivisto toteaa.

KANNATTAAKO KESKUS?

Hankkeen puuhamiesten mukaan keskus ei pelkästään vähennä rekkaliikennettä Tampereella, vaan se voi myös houkutella uusia, logistiikkapalveluita tarvitsevia yrityksiä alueelle.

Logistiikkakeskuksen esiselvitystä oli tekemässä työryhmä, jonka varapuheenjohtaja on Tampereen kaupungin omistajaohjauksesta ja maapolitiikasta vastaava johtaja Esa Kotilahti.

Kotilahti arvioi aiemmin viikolla, että logistiikkakeskukseen tarvitaan junaraide, vaikka keskus lopulta typistyykin lähinnä "kumipyöräkeskukseksi", siis rekkaliikenteen solmukohdaksi. Hänen perustelee näkemystään sillä, että kumipyöräliikenne on joustavampaa kuin raideliikenne.

Keskellä metsää seisovalle Pirkkalan kunnanjohtajalle Risto Koivistolle Kotilahden mielipide tulee yllätyksenä.

- Ei hän minulle ole tällaisia näkemyksiä esittänyt, Koivisto sanoo.

Logistiikkakeskuksen esiselvityksessä rautatieyhteydet ovat olleet yksi keskeinen osa suunnittelua.

Pitkänen tarjoaa kahvia kunnanjohtajalle. Miehet kyräilevät hetken toisiaan. Sen jälkeen keskustelu taas jatkuu.

Jaakko Pitkänen suhtautuu kriittisesti logistiikkakeskuksen kannattavuuteen.

- Koko valtakunnan kannalta Tampere on logistisesti kaukana esimerkiksi Helsingin Vuosaaresta, sanoo Pitkänen, joka itse perehtyi logistiikkaan jo opiskeluaikanaan.

- Hyvä puoli tässä on, että kun katsotaan kaikki Suomen ympäri vuoden auki olevat satamat, Tampere-Pirkkala on kaikkien niiden vaikutuspiirissä, Koivisto huomauttaa.

- Toiviolaiset ovat yksimielisiä siitä, että logistiikkakeskus on koko maakunnan tai seutukunnan asia. Jos logistiikkakeskus sijoitetaan tähän, mihin sitä nyt suunnitellaan, keskuksesta tulee lähinnä piirikunnan asia, Pitkänen väittää.

- Se on sinun näkemyksesi, mutta asiantuntijat ovat eri mieltä, Koivisto vastaa.

- Logistiikkakeskuksen selvityksestä ei käy ilmi, miten esimerkiksi työpaikat konkretisoituvat, Pitkänen valittaa.

Risto Koivistoa naurattaa:

- Miten niitä nyt vielä voisikaan laskea, kun hanke on esiselvitysvaiheessa?

- Nyt kun eivät faktat enää riitä, aletaan maalata mielikuvia, Jaakko Pitkänen murisee.

- Miten niin? Koivisto ihmettelee.

- Puhutaan esimerkiksi 500-2 000 työpaikasta, vaikka sitä asiaa ei ole lainkaan tutkittu, kuten itsekin sanoit, Pitkänen sanoo.

- Totta kai se on tutkittu. Sehän on ihan päivän selvää, että logistiikkakeskus tuo tänne työpaikkoja, Koivisto huudahtaa.

- Jossainhan ne työpaikat ovat nytkin, Pitkänen toteaa.

- Työpaikkojen määrä ei ole tässä ainoa hyöty, vaan tältä alueelta tulee valtavasti kiinteistövero-, yhteisövero- ja maanmyyntituloja kuntaan, Koivisto sanoo.

Koivistoa aikataulu huolettaa, Pitkänen suhtautuu asiaan tyynesti.

- Tässä tulee ajallinen kilpajuoksu. Se, joka ensimmäisenä pääsee markkinoille tehokkaalla paikalla, on etulyöntiasemassa, Koivisto sanoo viitaten eri puolilla Suomea menossa oleviin logistiikkakeskushankkeisiin.

- Arvatenkin kaikki Suomen 415 kunnanjohtajaa haluaisivat logistiikkakeskuksen omaan kuntaansa.

Vahvoja kilpailijoita ovat tällä hetkellä muun muassa Kerava ja Lahti. Helsingin Vuosaaressa sijaitsevalle logistiikkakeskukselle Tampere-Pirkkala on jo hävinnyt. Vuosaaren keskus käynnistyy tämän vuoden marraskuussa. Ensimmäisessä vaiheessa käytössä on noin kolmannes kapasiteetista. Vuosaaressakin enemmistö tiloista on siis aluksi tyhjillään. Yritykset siirtyvät hitaasti.

- Ei tällä niin kova kiire ole, Tampere ei häviä mitään, Pitkänen väittää.

- Keskus on täysin Tampereen talousalueen oma hanke. Kuljetusliikkeet tulevat keskukseen aikanaan joka tapauksessa, hän lisää.

Tampereen kaupungin Esa Kotilahti arvioi, että vasta viidentoista vuoden kuluttua voidaan kunnolla puhua logistiikkakeskuksesta. Useista tamperelaisista logistiikkayrityksistä arvioidaan, että siirtymä pois nykyisiltä, toimivilta liiketoimintapaikoilta vie joka tapauksessa vuosia, vaikka ala onkin hyvässä kasvuvauhdissa.

Kuka sitten lopulta päättää siitä, tuleeko logistiikkakeskus ja milloin se tulee?

Risto Koivistolla on ytimekäs vastaus.

- Elinkeinoelämä. Eihän tätä kukaan rakenna, jos tälle ei ole käyttöä.

Miehet ovat väitelleet logistiikkakeskuksesta jo yli tunnin. Lopussa seuraa yllätys. Yllättäen he ovat yhdestä asiasta samaa mieltä: logistiikkakeskus toteutuu joka tapauksessa.

- Ei maan toiseksi voimakkaimmalla kasvualueella ole riskiä, ettei hanke toteutuisi. Se on ihan selvä. Paikka tulee jatkoselvityksessä täsmennetyksi, Koivisto sanoo.

- Olen samaa mieltä, Jaakko Pitkänen huikkaa.

Oli paikka sitten mikä hyvänsä, Risto Koiviston mielestä nämä ovat nimittäin viimeisiä aikoja, jolloin toiviolaiset ja muutkin pirkkalalaiset voivat nauttia Taaporinvuoren maisemista.

- Tähän alueelle tulee joka tapauksessa ajan kuluessa jotain aktiviteettia. Vaikka toiviolaiset kuinka toivovat, ei tämä 30 vuoden kuluttua ole enää virkistyskäytössä.