Veljekset Petru ja Emil Budai ajavat hevoskärryillä kohti Jucua. Taustalla valmistuu Nokian tehdas.

Kiire sävyttää töitä tehdastyömaalla. Tehtaan pitäisi olla käytössä viimeistään maaliskuussa.

Jucussa avataan tietä Nokian uudelle tehtaalle. Käynnissä on monta muutakin remonttia. Tehtaalle vievän tien varressa kunnostetaan vanhaa tasoristeystä.

- Jucussa kisataan siitä, kuka saa meidän tehtaamme valmistaman ensimmäisen kännykän, vitsailee apulaispormestari Ioan-Dorel Pojar.

Sirkesalo liioitteli. Hän ei luultavasti ehtinyt ikinä nähdä tätä hiekkapölyn peittämää laaksoa Transilvaniassa, yhdessä Euroopan unionin köyhimmistä kolkista.

Kuoppa toisensa perään keinuttaa tiellä matkaavaa, vaikka kuinka yrittäisi väistellä.

Tie ei ole kuitenkaan mikä tahansa vähäpätöinen kyläkuja. Sen päähän nousee seuraava Nokian tehdas, joka suoltaa tulevina vuosina kännyköitä maailmalle puuduttavassa tahdissa. Näin siitäkin huolimatta, että tässä Jucun pikkukaupungissa Romaniassa kaikkea on vähän, ja sekin vähä on karua ja ankeaa.

Mikään hiekkatien varressa ei viittaa siihen, että näkyviin tulisi huippumoderni tuotantoyksikkö, globaalin kapitalismin keulakuva. Ei. Tien varressa nököttää vinossa sininen viitta, jossa lukee Nokia, ja nuoli oikealle. Tuttua sinistä logoa saati värivaloja ei näy; vain tuo yksinäinen kyltti.

Seuraavaksi varotaan neuvostoaikaista paikallisjunaa, moikataan tasoristeystä korjaaville miehille ja käännytään viimeiselle suoralle, jonka päässä ontuva kulkukoira seisoo jäntevästi ja tuijottaa tulijoita.

Perillä odottavat keltapukuiset työmiehet sekä valtava, kiiltävänharmaa tehdashalli. Tässä ovat Jucun tulevaisuuden toivot.

Mistään muusta täällä ei juuri puhuta kuin ruusuista, naisista ja Nokiasta. Aamun paikallislehdessä on ollut jälleen neljännessivun työpaikkailmoitus. Siinä Nokia Romania hakee työväkeä pian valmistuvalle tehtaalleen.

Nokian vaatimukset uudelle työvoimalle eivät ole hurjat. Peruskoulu riittää, täysi-ikäinen pitää olla ja rikosrekisterin tulee olla puhdas.

Jucussa ja sen naapurissa, maineikkaassa yliopistokaupungissa Cluj-Napocassa, odotukset ovat korkealla. Nokian tulo on saanut huhut liikkeelle. Kukkulan laella, lähestulkoon Nokian naapurissa asuvaa Anna Mariaa se suorastaan ärsyttää. Hän ei pidä spekuloimisesta ja haluaa puhua Nokiasta vain etunimellään.

Hän kertoo, että yhtiön maksama palkka on yleinen puheenaihe. Jotkut väittävät, että Nokia maksaa huippuliksaa. Toisten mukaan palkka on aivan surkea. Anna Maria ei oikein tiedä, ketä uskoisi.

Aikaisin aamulla Cluj-Napocan työvoimatoimistosta sosiaaliavustusta hakenut Arpád Fodor on kuullut puhuttavan, että Nokian uusi tehdas työllistäisi jopa 25 000 ihmistä.

Useimmat huhut eivät ole totta. Nokian työpaikkailmoituksessa lähtöpalkaksi luvataan 800 Romanian leuta (220 euroa). Se on lähellä maaseudun keskitasoa ja hädin tuskin puolet maan keskipalkasta. Surkuhupaisaa on, että tulevat Nokian työntekijät eivät saa ostettua kuukausipalkallaan Cluj-Napocan hienoista kännykkäkaupoista ainuttakaan työnantajansa valmistamaa puhelinta.

Jos he haluavat ostaa auton, pitää sitä varten säästää vuosia. Sittenkin kärry on ikivanha.

Fodorin kuulema tarina 25 000 uudesta työpaikasta on sekin vahvasti liioiteltu. Alkuvaiheessa Nokian tehdas työllistää yhtiön omien tietojen mukaan viitisensataa ihmistä ja myöhemmin 3 000-4 000 henkeä. Tarkkoja lukuja kännykkävalmistaja ei ilmoita.

Pulp Fiction. Teksti pakettiauton kyljessä on hämmentävä, vaikka autolla ei olekaan mitään tekemistä Quentin Tarantinon maineikkaan elokuvan kanssa.

Pulp Fiction -auto kuljettaa joka aamu miehiä töihin Nokian rakennustyömaalle. Miehistä moni on tullut muista maista.

Helmi-maaliskuussa valmistuvan tehtaan työmaalla työskentelee paljon puolalaisia ja jonkin verran slovakialaisia ja unkarilaisia. Pikainen vilkaisu pihalla seisoviin autoihin paljastaa, että romanialaiset saattavat olla täällä jopa vähemmistössä.

Sitä paitsi useimmat paikalliset eivät tunne ketään, joka oikeasti työskentelisi tehtaalla.

Nokia on silti Romaniassa odotettu vieras. Yhtiö sai kymmenien hehtaarien tonttimaansa valtiolta lahjoituksena, Jucun apulaispormestari Ioan-Dorel Pojar paljastaa.

- Olemme iloisia, että Nokia on täällä. Yhtiö ja sen alihankkijat tuovat paljon rahaa paikkakunnalle, hän virnistää.

Aiemmin tonttimaa oli Jucussa lähes ilmaista Romanian reippaasta 5,9 prosentin talouskasvusta huolimatta. Neliömetrin sai itselleen korkeintaan muutamalla eurolla. Nokian tulon jälkeen hinnat ovat kohonneet jopa kaksikymmen- tai satakertaisiksi. Nykyisillä markkinahinnoilla Romanian lahja Nokialle on tuntuva, varsinkin kun siihen lisätään maksuton infrastruktuuri, jonka yhtiö sai kaupan päälle.

Kiaa! Kiaa! Kun Nokian tehdastyömaalta matkaa hiekkatietä pitkin kauemmas kohti Jucun keskustaa, työkoneiden hurina ja piipitys vaihtuu naakkojen huuteluun ja kukkojen kilpalaulantaan.

Savun haju tunkeutuu väkisin sieraimiin, sillä näinä talven kylminä aamuina kaikki paikkakunnan asukkaat tuikkaavat valkean tulipesiinsä heti herättyään. Jucussa ei ole kaasulämmitystä, vaan talot lämmitetään puilla.

Kanoja ja kukkoja tepastelee kaikkialla, jopa hautausmaalla. Tätä ei usko EU-maaksi, vaikka unionin lippuja viliseekin tuoreessa jäsenmaassa siellä sun täällä.

Jucu on aina ollut paikkakunta, jossa ihmiset ovat saaneet elantonsa maata viljelemällä. Aivan Nokian tehtaan vieressä on vanha navetta, jossa vielä kommunismin aikaan pidettiin lehmiä.

Lähes poikkeuksetta jokaisen talon takapihalla on aitaus ja siinä muutama kana, kukko ja lammas. Pellot risteilevät teiden välissä.

Talouskasvussa ei ole täällä kyse pelkästään Nokiasta, vaan sen alihankkijoista ja kaikesta muusta, jonka globaali teollisuus tuo tullessaan. Nyt paikkakunnalle kaavaillaan koko Romanian keski- ja länsiosat kattavan Transilvanian alueen suurinta kauppakeskusta.

- Me koemme täällä ensimmäisiä kehityksen askelia, sanoo paikallisen koulun pihalla lapsia valvova Gabriela Vamcea.

Hän on seurannut uutisia Saksasta, mutta ei osaa olla erityisen pahoillaan.

- Emme me ole syyllisiä Saksan tehtaan lopettamiseen.

Kun Nokia lakkautti Bochumin tehtaan Saksassa, työttömäksi jäi lähes yhtä monta ihmistä kuin Jucussa on asukkaita. Cluj-Napocan keskustassa 23-vuotias automyyjä Gherman Ovidiu yllättää silti mielipiteellään.

- Jos ajattelen asiaa liikemiehenä, Nokian tehtaan lakkautuspäätös oli aivan oikea. Suuryhtiöiden pitää vähentää kulujaan, jos ne aikovat pysyä mukana kilpailussa. Materiaali- ja työvoimakustannusten leikkaaminen on tehokkain tapa päästä tavoitteeseen.

Gherman on silti "yksityishenkilönä" pahoillaan menetettyjen työpaikkojen puolesta. Hän ei kuitenkaan usko, että Romaniassa vastaava tehtaan lakkautus olisi samanlainen kriisi.

- Täällä on pieni työttömyys. Varsinkin Clujissa on paljon työllistymismahdollisuuksia.

Hän kuuluu Romanian valkokaulusluokkaan, hyvin menestyviin liikemiehiin, joilla on varaa ostaa kännyköitä kaupoista ja ajaa laadukkailla autoilla. Näitä ihmisiä Cluj on pullollaan. Juuri se tekee Romaniasta ristiriitojen maan. Hyvin menestyvät asuvat isommissa kaupungeissa, heikko-osaisempi väestö maalla.

Ghermanilla on neljä kännykkää, hänen tyttöystävällään vain kolme. Innostuksella puhelimiin on käytännöllinen syy: yksikään kännykkäverkko ei kata koko Romaniaa. Niinpä ihmisillä pitää olla useampi samanaikainen liittymä. Kännyköitä annetaan hyvin menestyvän väestön joukossa usein myös lahjaksi.

Ghermanin työhön Nokian tehtaan tulo ei ole vielä vaikuttanut, mutta piristysruiskeen vaikutukset näkyvät jo katukuvassa.

Kaikkialla rakennetaan, ihan kaikkialla.

Nätin, kohtuullisen siististi rakennetun kolmion vuokra on 500 euroa kuukaudessa. Hyvällä tuurilla yksi maaseudun köyhä perhe voi tienata koko elantonsa sillä, että vuokraa huoneita alueen uusille nokialaisille.

Vapaita asuntoja mainostetaan teiden varsilla. Asuntoesittelyn saa tarvittaessa järjestymään vaikka saman tien.

28-vuotias työtön Arpád Fodor uskoo, että Nokia häipyy Romaniastakin, kunhan yhtiö on ensin tahkonnut täällä riittävästi rahaa.

Samaa mieltä ovat monet muutkin. Useimmat toivovat, että Nokia jäisi Romaniaan edes kymmeneksi vuodeksi.

Raha liikuttaa täällä suuria ihmisjoukkoja, miksei sitten yhtiöitä ja tehtaitakin. Romania on Nokialle hyvä halpatyömaa, koska vaativaa suunnittelua täällä on vaikea tehdä.

Joka kymmenes romanialainen on muuttanut ulkomaille, sillä koulutetulle väestölle ei löydy kotimaasta tarpeeksi hyvin palkattuja työpaikkoja.

- Kuka nyt tänne jäisi parin sadan euron palkan vuoksi, kun ulkomailla voi saada helposti tuhat euroa kuussa, Fodor puuskahtaa.

- Ihmiset myyvät itsensä niin halvalla! Saksalaiset ovat aivan oikeassa sanoessaan, että täällä on ihan polkuhintapalkat, valittaa tulkkina työskentelevä Iosif Juhász vieressä.

Unkarilaissyntyistä miestä ei lepytä edes lämmin asenne heimokansaan.

- Minä en menisi Nokialle töihin, vaikka saisin kolme kertaa sen, mitä he nyt tarjoavat.

Arpád Fodorilla ei kuitenkaan ole parempiin töihin riittävää koulutusta, eikä alle sadan euron sosiaaliavustuksella pötki pitkälle. Hän harkitsee jättävänsä ansioluettelonsa Nokian toimistoon.

Monille paikallisille Nokian tehdas on pelastava enkeli, joka saa talouden jyrkkään kasvuun. Cluj-Napocassa ymmärretään jo nyt, ettei onni kestä ikuisesti.

Globaalitalouden mylly jauhaa vain lyhytaikaisia voittoja.

Huomista ei silti vielä tänään kannata murehtia. Juuri nyt romanialaisille kelpaa mustempikin enkeli.

Teksti: Tuomo Björksten

Kuvat: Jukka Ritola / Cluj-Napoca, Romania

Buuaus ja vihellys jatkuvat Saksassa

Nokian takomilla voitoilla voisi maksaa Bochumin tehtaan palkat sata vuotta.

Nokian viime vuoden tulos otettiin Saksan Bochumissa vastaan buuauksin ja vihaisin vihellyksin - anteeksipyynnöistä huolimatta.

- Me olemme oleellisesti olleet mukana tekemässä konsernin erinomaista tulosta vuonna 2007, sanoi Gisela Achenbach, yritysneuvoston johtaja. - Viime vuoden voitto riittäisi Bochumin palkkakustannusten maksamiseen sadan vuoden ajan.

Nokia on edelleen jokailtainen keskusteluohjelmien aihe Saksan televisiossa. Achenbach kertoi vierailustaan Nokian johdon luo Suomeen: vastaanotto oli ollut jääkylmä. Hänelle syykin on selvä.

- Kysyimme tehtaan johdolta viime vuoden marraskuussa, että suljetaanko joku muu tehdas Romanian uuden tehtaan takia. Johto sanoi meille silloin, että ei.

Nyt yrityksen johdolla oli Achenbachin mukaan vaikeuksia katsoa Bochumin työntekijöiden edustajia suoraan silmiin.

Bochumin työntekijät tarttuvat jokaiseen oljenkorteen, vaikka heille on oikeastaan selvää, että peli on menetetty. Tärkeintä on vain jatkaa meteliä, jotta saadaan neuvoteltua paras mahdollinen muutosturva työntekijöille. Kumpikin osapuoli tietää, että tehtaan sulkeminen tulee kalliiksi.

Tarja Sohmer
Hannover

Tuotekehitys ja laatu sitovat Nokian Saloon

Saksan tehtaan lakkautus sai kysymään, eikö sama voi olla edessä kännykkäyhtiön kotimaassakin.

Nokia Oyj:n johto on moneen kertaan vakuutellut, ettei yhtiön tuotannon kotimainen linnake - Salon tehdas - ole sulkemisvaarassa. Tehdas työllistää nyt noin 2 600 ihmistä. Työntekijöitä on otettu Saloon vuodessa noin 300 lisää, vaikka osia tuotannosta on siirretty tehtaalta Etelä-Koreaan.

Salossa on sekä koetehdas että tuotantolaitos, jossa valmistetaan kalliita ja laadukkaita kännykkämerkkejä. Pinta-alaltaan Salon tehdas on pienempi kuin lakkautettava, 2 000 työntekijän Bochumin tehdas Saksassa.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimuspäällikkö Jyrki Ali-Yrkkö sanoo, että tuotekehitys on yksi syy, miksi Nokia pitää yllä Salon yksikköä.

- Suunnittelua voidaan tehdä pitkälle kirjoituspöytätyönä, mutta jossakin on testattava tuotteiden mahdollisimman tehokas valmistettavuus.

Saksa oli Nokialle viime vuonna liikevaihdoltaan kolmanneksi tärkein markkinamaa. Yli puolet saksalaisista ilmoittaa nyt kannattavansa Nokian kännyköiden ostoboikottia.

Nokialla on yhteensä noin 112 000 työntekijää. Markkinaosuus maailman matkapuhelinmyynnistä nousi yli 40 prosentin.

Pekka Mikkola

NOKIA ROMANIASSA

Cluj-Napoca

Asukasluku: 450 000.

Kaupungissa sijaitsee Romanian suurin yliopisto.

Alueen talous on yksi Romanian nopeimmin kasvavista.

Pääelinkeinot: Komponenttiteollisuus, puuteollisuus, lasinpuhallus, kosmetiikka.
Virallinen työttömyysaste: 3,1 prosenttia.

Jucu

Asukasluku: 5 000.

Nokia on investoinut paikkakunnalle 88 miljoonaa euroa.

Romania

Asukasluku: 22,3 miljoonaa (2007).

Bruttokansantulo oli 11 100 dollaria asukasta kohden vuonna 2007. Suomi on tällä mittarilla yli kolme kertaa vauraampi maa.

Oli yksi tiukimmin valvotuista kommunistidiktatuureista, kunnes pitkäaikainen johtaja Nicolae Ceausescu syrjäytettiin ja teloitettiin pikaoikeudenkäynnin päätteeksi jouluna 1989.

Liittyi sotilasliitto Natoon vuonna 2004 ja Euroopan unioniin vuonna 2007.