Vihdoinkin on ilmestynyt kirja, joka osoittaa, millainen villipeto tietokoneen sisuksissa murisee ja ulvahtelee. Silicon Valleyn sisäpiiriläinen Howard Keen hyökkää armottomasti internetin kimppuun, ja vakuuttaa lukijoilleen, että netti tuhoaa koko länsimaisen sivistyksen ja jäytää jo talouselämän perusteita. Teoksen nimi on The Cult of the Amateur - Amatööriyden Kultti.

Keenille verkko on täynnä tympeää seksiä ja epäluotettavaa näennäistietoa. Pahin on Wikipedia, "tavallisten ihmisten toimittama vapaa verkkotietosanakirja". Siihen saa jokainen kirjoittaa sisältöjä hakusanoille, sillä perustajien mielestä kaikkien tieto on yhtä arvokasta. Koulutuksella tai erikoisosaamisella ei ole merkitystä, sillä yhden hakusanan kirjoittamiseen kuluu vain "viisi, korkeintaan kymmenen minuuttia".

Miljoonat ovat jo osallistuneet Wikipedian tekoon. Joukossa on muun muassa koulupoika, joka on värkännyt kokoon yli tuhat aihealuetta. Ei ihme, ettei Wikipediaa enää hyväksytä lähteeksi kaikissa yliopistoissa.

Opettajilla on vaikeaa, kun koululaiset leikkaavat ja liimaavat kokoon vastauksia ja esitelmiä. Suomessa tästä lähdepulmasta on keskusteltu ällistyttävän vähän, vaikka arkisessa koulutyössä siihen taatusti törmätään koko ajan.

Wikipedialla ei ole asiantuntevia toimittajia. Kirjoittajille ei makseta. Heidän tehtävänään on vain kartuttaa sivustojen valtavaa "tietokantaa", joka on lähtöisin muualta netistä tai perinteisistä tietokirjoista.

Nettimassa syö todellista tietoa, jota asiantuntijat ja erityisosaajat ennen tuottivat. Ei kai kukaan usko, että puoskari osaisi kirjoittaa tyhjentävän selvityksen syövästä tai genetiikasta. Wikipedian kirjoittajien taustoja ei tunneta, joten tekstien tekijöinä häärii kaikenlaisia poliittisesti nyrjähtäneitä sekä mainos- ja markkinointiviestinnän juonikkaita osaajia.

Wikipedia on maailman suosituimpia sivustoja, kun taas arvokkaan Encyclopedia Britannican nettiversio ei mahdu viidentuhannen vierailluimman joukkoon. Silti Encyclopedian tekijöinä on yli sata nobelistia ja tuhansia asiantuntijoita. Heille ei ole enää varaa maksaa kunnollisia palkkioita, joten oikeat tietosanakirjat joutuvat väistymään massojen verkoston tieltä.

Käytin itsekin aikoinani Wikipediaa lähteenä, mutta huomasin toki sen salatut motiivit ja sisällölliset puutteet. Nykyään hankin tietoa enimmäkseen vakiintuneiden tiedotusvälineiden sivuilta.

Maailman laatulehdet avaavat arkistonsa erillisestä maksusta tai vuositilauksesta, kun taas Wikipedian käyttö ei maksa mitään. Ilmaista vastaan on mahdoton taistella, joten nimettömät harrastelijat hallitsevat tietopääomaamme tulevaisuudessa. Se kapenee, vaikka maailma muuttuu yhä monimutkaisemmaksi. Samalla netistä tulee höpöttelevien chattailijoiden, hölmöjen videopätkien ja vastuuttomien blogistien kaoottinen verkosto, jossa kukaan ei vastaa mistään.

Arvostan näkemyksellistä tekstiä ja punnittuja ohjelmia radiossa ja televisiossa. Hirvittää ajatella, ettei niiden tuottamiseen enää jatkossa olisi taloudellisia eikä inhimillisiä voimavaroja.

Tiedolle uhkaa käydä kuin sairaille ihmisille paljasjalkaisten maallikkolääkäreiden Punaisessa Kiinassa.

Potilaat kuolivat, mutta puoskareita ylistettiin.

Kirjoittaja on itsenäinen viestintäyrittäjä. Tämä on Pekka Hyvärisen viimeinen kolumni tällä paikalla toistaiseksi.