Kardemummalta tuoksuvat, lämpöiset onnitteluni, kansanedustaja Mirja Vehkaperä!

Sinusta puhutaan. Olet parlamentaarisen urasi huipulla, nälkämaan keskustanuorten kasvatti, joka nousit urheasti vastustamaan hävytöntä alusvaatemainontaa!

Kipusit Naomi Campbellin päälle, koska sieltä näkyy kauas.

Blogissasi ylvästelet, että nostit "kissan pöydälle" eduskunnan kyselytunnilla. Tiedustelit, mitä "puolialastomien naisten" kuville aiotaan tehdä, sillä niistähän imetään vääriä ihmisen malleja. Kysymykseesi oli ladattu salattuja merkityksiä, joita saattoi tulkita monella tavalla.

Ministeri Mauri Pekkarinen (kesk) hämmentyi, mutta otti nopeasti tilanteen haltuunsa. Hän lupasi "katsella kuvia", ja selvittää asiaa.

Pekkarinen vaikuttaa mieheltä, joka saattaa jopa pitääkin kauniiden naisten kuvista. Samalla hänet tunnetaan pinttyneenä poliitikkona, jolla riittää ymmärtämystä niillekin, joita kuvat ällöttävät.

Seuraa siis kevyttä sananvaihtoa, mihin tietysti alun perin pyritkin, kansanedustaja, alakoulun opettaja Vehkaperä. Odotan vain, kuka mediataituri haastattelee asiasta ensimmäisenä Tanja Saarelaa, joka sentään kiihotti kauan sitten aikamiespoikia upeilla alusvaatekuvilla.

Otaksun, että kohun ytimessä liikkuu Hennes&Mauritz, ruotsalainen vaateketju, joka taatusti toivookin tällaista puhetta. Se myy hemaisevien mallien avulla edullisia, silkkisiä ja pitsisiä alusvaatteita. Jotkut tuntemani naiset tosin väittävät, että sellaiset hepenet kutittavat ilkeästi.

Vehkaperän kysymys ei olisi voinut osua parempaan ajankohtaan, sillä alusvaatekauppa käy juuri nyt kiivaana. Tavaratalojen naisten osastoilla pälyilee kaulukset pystyssä eksyneen oloisia miehiä, jotka yrittävät muistella puolison tai ystävättären kuppikokoja.

Alusvaatteista nostettu poru olisi pelkkää loiskohinaa ja pisteiden poimintaa, ellei siinä kosketeltaisi paria aivan tärkeää asiaa. Toivottavasti niihin päästään mahdollisimman pian.

Ensimmäinen seikka on seksin ylenmääräinen korostaminen kaikkialla. Syntyy käsitys, että vain ahkeralla parittelulla on merkitystä ihmisen elämässä. Jos et ole vetävä ja seksikäs, sinut suljetaan kaikkien kehien ulkopuolelle kärsimään ja mököttämään.

Sitten on vielä koko ulkomainonnan salliminen kaupungeissa. Haluammeko todella, että yhteiset tilat, kadut ja puistot, kirkuvat ostokehotuksia ja tarjouksia? Milloin alkoi sekin muoti, että kaupat saavat vapaasti vuorata ikkunansa ruman keltaisilla hintalakanoilla? Maksavatko JCDecaux, Clear Channel ja muut kansainväliset yhtiöt edes käyvän hinnan mainospaikoistaan? Paljonko saa Tampere? Entä Helsinki tai Turku? Mitä rahoilla tehdään? Bussipysäkkejä, katoksia kulkijoille?

Brasilian Sao Paolo kielsi ensimmäisenä "visuaalisen saasteen" eli kaiken ulkomainonnan. Rio de Janeiro, Buenos Aires ja Chicago aikovat tehdä saman.

Olisiko myös meidän seurattava esimerkkiä?