Helsingin Sanomien kulttuuripäällikkö Saska Snellman on koonnut ikioman kennelin, HS-raadin, joka ottaa kerran viikossa kantaa johonkin yksinkertaiseen kysymykseen. Raatilaiset ovat enimmäkseen pääkaupungin kulttuuriväkeä. Mukana on muutamia lellikkipoliitikkoja, mutta pääasiassa taiteilijoita.

Maan suurin sanomalehti on näin listannut ne henkilöt, joita se pitää suomalaisena älymystönä. Olettaa sopii, että he ovat jatkossa muutoinkin lehden erityisessä suojeluksessa. Raatilaiset tietävät, että heitä pidetään riittävän fiksuina ottamaan kantaa asiaan kuin asiaan.

Yli sadan älykön joukossa ei taida olla ainoatakaan talouselämän tai eksaktien tieteiden edustajaa. Nimet ovat ilmeisiä, juuri sellaisia ihmisiä, jotka saavat aina mielipiteensä julki. Poliitikoista ovat luonnollisesti mukana Claes Andersson ja Erkki Tuomioja.

Tämän joukon kannanotoista kootaan perjantaisin graafinen piirakka, joka tiivistää kulttuuriväen kollektiivisen viisauden. Ensimmäisessä piirakassa porukka oli sillä kannalla, että Tiitisen Stasi-lista pitäisi julkistaa, niinku, vaikka se ei nyt kovin mukava teko olisikaan. Joidenkin oikeusturva varmaan kärsisi.

Älykkölista kuuluu ymmärtääkseni Saska Snellmanin vastuualueeseen. Jotkut muistavat, miten raivokkaasti hän aikoinaan Ylioppilaslehdessä vastusti nykyisen työnantajansa listaa maan merkittävimmistä ajattelijoista. Nuorelle Saarikoskelle luettelointi oli vastenmielistä ja törkeää.

Sofi Oksanen, Leena Lehtolainen, Elina Brotherus, Anja Snellman ja monet muut lupautuivat leikkiin. Heillä on siis mielipide kaikesta. Ihmeellistä kyllä, Tuomas Nevanlinna ei kuulu joukkoon.

Ketkä kaikki kieltäytyivät?

Pyydettiinkö piirakkapeliin Jorma Ollilaa, Sauli Niinistöä, Risto Pelkosta tai Nordean pääekonomistia Leena Mörttistä?

On aiheellista vaatia, että Hesari julkistaa kieltäytyjien listan. Salailun aika on ohi, vaikka joidenkin oikeusturva ehkä kärsisikin. Alkuperäinen, sensuroimaton Saskan lista olisi vähintään yhtä mielenkiintoinen kuin HS-raati.

Ymmärrän etäisesti, millaiseen ajatteluun "älymystön" kokoaminen perustuu. Ajatellaan, että myös osaamista ja tietoa olisi arvostettava median kiertokyselyissä ja keskusteluissa. Tämä voisi ehkä olla vastapaino sille amatöörien kakofonialle, joka hallitsee internetin sivustoja.

Epäilen kuitenkin kulttuuriälymystön tietämystä ja viisautta. Sen verran olen Hesarinkin raatilaisiin tutustunut, etten useimmilta neuvoa kyselisi elämän ja yhteiskunnan suurissa asioissa.

Historiasta tiedämme, miten säälittävästi väärässä nimenomaan kulttuuriälymystö on usein ollut. Sen kirkkaimmat tähdet ovat palvoneet Stalinin Neuvostoliittoa, Hitlerin Saksaa ja Maon Kiinaa. Nykyisin arvossa pidetään hyvinvointivaltiota, joka jakaa tunnustusta ja apurahoja. Jakoperusteet määrittelee paljolti juuri Hesarin kulttuuritoimitus, jonka tuomioista ei voi valittaa.

Lukeudun niihin, jotka varmaankin aina perjantaisin ovat eri mieltä kuin Hesarin raati. Kun sen linjan valitsee, osuu useimmiten oikeaan, kuten kolumnistikollega Aarno Laitinen on monesti huomauttanut.

Lisään vielä, että Aamulehden vastaava päätoimittaja Matti Apunen on mukana HS-raadissa. Toivotan viisautta vaativassa tehtävässä.

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden ja MTV:n entinen vastaava päätoimittaja.