Aamulehti.fi | Näköislehti | Sunnuntai | Moro | Koulumaailma | Työpaikat | Koulutus | Foorumi | Mediapalvelu | Yritystiedot | Advertising

Julmuus tuli esiin

11.12.2009 - 13:36
Silloin tällöin eteen tulee uutinen, joka pysäyttää ja hämmentää. Perjantain lehdessä luki, että neljäkymmentä nuorta katseli vierestä, kun kahdeksasluokkalaista tyttöä pahoinpideltiin Helsingissä Viikin kirkon lähellä. Nuoret kutsuivat paikalle lisää väkeä katselemaan lapsen hakkaamista.

Siis neljäkymmentä nuorta seuraa julmaa tapahtumaa ennen kuin yksi heistä sitten vihdoin ymmärtää soittaa uhrin äidille, joka juoksee paikalle ja soittaa poliisit paikalle.

Tämä on aivan käsittämätöntä eikä tällaista saisi tapahtua.

Uhria oli pahoinpidelty ennenkin. Joidenkin paikalla olleiden nuorten mielestä tytöillä oli ollut pitkään keskenään riitaa.

Kiusaaminen voi olla hienovaraista ilmeilyä tai eristämistä, sanallista nimittelyä tai sitten aivan suoraa fyysistä pahoinpitelyä. Joensuussa kiusattiin pari viikkoa sitten poikaa liikuntatunnilla niin kovaa, että hän joutui sairaalaan.

Koulukiusaamista tutkineet tietävät, että nuoret eivät aina mielellään kerro kiusaamisesta aikuisille. Auttajista voi tulla kiusaamisen kohteita. Opettajille ja vanhemmille ei ole aina helppo puhua. Nuorten puheita ei aina oteta tosissaan.

Helsingin Viikissä kyse ei ollut kuitenkaan pelkästään kiusaamisesta vaan katsojien välinpitämättömyydestä ja julmuudesta nauttimisesta. Tämä on pelottavaa.

Ihmisessä - on hän sitten aikuinen tai lapsi - on oma julma puolensa. Sivistyneenä itseään pitävät ihmiset ovat nauttineet vuosituhansien aikana toisten ihmisten kiusaamisesta, varsinkin jos nämä ovat edustaneet toista kansaa tai uskontoa.

Rooman senaattorit seurasivat yhdessä tavallisen kansan kanssa, kun gladiaattorit teurastivat areenalla toisiaan. Mestauslavojen ääreen on aina kokoonnuttu läheltä ja kaukaa. Väkivalta on keskeistä viihdettä televisiossa ja elokuvissa. Ihmisiä kivitetään vieläkin.

Ihmisen sivistys on ilmeisesti aika ohut pintakerros. Kun sitä hieman raaputtaa, ihmisen julma luonto ilmestyy näkyviin. Tämän takia sivistyksen eteen on tehtävä koko ajan töitä.

Aikuisten tehtävä on kantaa vastuu ja olla valppaana, etteivät julmuus ja välinpitämättömyys pääse puhkeamaan esiin. On tärkeää opettaa edes omille lapsille, mikä on oikein ja mikä väärin. On arvokasta, jos ihminen osaa asettua elämässään välillä myös toisen ihmisen asemaan, välittää ja olla empaattinen.

Juha Lehtinen