Tämän lehden päätoimittaja Matti Apunen on 12-vuotias runotyttö.

En esitä väitettä huolimattomasti, sillä väitteitäni tukee lausunto harhaiselta ihmiseltä. Ihminen on muuan tuttavani tai mahdollisesti sivupersoonani, joka on valmis allekirjoittamaan mitä vain mistä vain ja milloin vain.

Kiitos JSN! Te teitte journalismin helpommaksi!

Julkisen Sanan Neuvoston oli torstaina tehtävä päätös TV2:n Silminnäkijä-ohjelman pääministeri Matti Vanhasen puutavaran hankintaa koskevista väitteistä. Kyse oli siitä, millä kriteereillä mediassa saa esittää väitteitä maailmasta, ja nyt JSN on määritellyt totuuden kriteeriksi sen, että riittää jos jossain on olemassa joku, joka väittää niin.

Kokenut journalisti Pekka Hyvärinen oli eri mieltä ja erosi JSN:n puheenjohtajan paikalta, koska ei voinut julkisesti puolustaa näkemystä, jota ei allekirjoita.

Hyvärinen ei selvästikään tiennyt, mistä oli kysymys yrittäessään viedä keskustelua vastuun ja moraalin puolelle: siihen, kuinka löyhin kriteerein voi esittää totuutena väitteitä, joilla voi olla vakavia seurauksia.

Ei kyse ollut vastuusta ja moraalista, vaan median vapaudesta tehdä vauhtisokeana liian nopeita arviointeja. JSN:n päätöksen mukaan riittää, että jossakin on olemassa tyyppi, joka väittää jotain. Pekka Hyvärisen mielestä tarvitaan jotain konkreettisempaa.

JSN:n vapauttavan päätöksen taustalla oli toimittajien lähdesuojafetisismi, ja nyt mentiin niin pitkälle lähdesuojan varjelussa, että tuli huomattavasti helpommaksi väittää mitä vain mistä vain, koska sattui bussissa kuulemaan vierustoverin puhelinkeskustelun väärin.

Pekka Hyväriselle lautakasapäätös oli peruskysymys, jossa mentiin journalistisen etiikan ytimeen.

Valitettavasti se ei ollut sitä kaikille. Monille kyse ei ollut edes journalismista, vaan julkisesta palvelusta: siitä mitä Yle saa tehdä veronmaksajien rahoilla. Etenkin keskustan sisällä sananvapaudesta puhuttiin niin kuin Yleisradiolla ja muulla medialla olisi eri säännöt vain siksi, että Ylessä on poliittisin perustein valittu hallintoneuvosto.

Valistuneisuudessaan luotettavan nettikansan mukaan JSN:n vapauttava päätös oli oikea, koska politiikot... ne nyt ovat korruptoituneita joka tapauksessa.

Median sisällä puolestaan esiintyi näkemyksiä, jotka tukivat keskustan puoluesihteerin Jarmo Korhosen muminaa "etelän metian" keskustavastaisuudesta. Tällä tasolla kysymys ei ollut journalistisesta etiikasta, vaan siitä, kumpi voittaa, paha Vanhanen vai hyvä media. Näin kirjoitti Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko torstaina päätöksen jälkeen: "Puheenjohtaja, pitkän journalistisen uran tehnyt Pekka Hyvärinen oli päätynyt jollain tavalla toiseen johtopäätökseen ja päätti erota. Hyvärisen näkemyksen voitto olisi merkinnyt Matti Vanhasen voittoa."

Hyvärisen ero on suuri menetys JSN:lle ja Suomessa harjoitettavalle mediakeskustelulle. Hyvärinen on ollut johdonmukainen eettinen ajattelija, joka on tehnyt merkittäviä esiintuloja kalastelematta suuren yleisön suosiota. Sellaisia ääniä mediassa kuulee yhä harvemmin.

Jyrki Lehtola