Aamulehti.fi | Näköislehti | Sunnuntai | Moro | Koulumaailma | Työpaikat | Koulutus | Foorumi | Mediapalvelu | Yritystiedot | Advertising

Netistä sekaisin

27.11.2009 - 14:22
Ilta-Sanomissa oli keskiviikkona uutinen naisesta, joka oli mennyt netissä sekaisin.

Nuori, Pohjanmaalla asuva lapseton nainen päätyi käsittelemään lapsettomuuttaan muun muassa vastasynnyttäneiden äitien keskustelupalstoille.

Hän oli kehittänyt useita valeidentiteettejä. Eräs heistä oli "Alina", kahden lapsen äiti, joka odotti kolmatta, kunnes "Alinan" elämä romahti. Hänen miehensä petti ja miehen rakastajatar solvasi "Alinaa" netissä.

Tehdäkseen tarinansa uskottavammaksi nuori nainen lähetti Ilkka-lehteen valheellisia uutisia. Eräässä niissä muisteltiin viikon vanhan vauvan kuolemaa. Totuus paljastui poliisin alkaessa selvittää asiaa. Kuulusteluissa nainen kertoi, että "homma pääsi jossain vaiheessa hanskasta".

Puuttumatta uutisen takana oleviin inhimillisiin tragedioihin, yleistän tämän verran: netti saa sinut sekaisin. Se saa ihmiset ja mediat sekaisin lupauksella ainutlaatuisesta vuorovaikutussuhteesta.

Reaalimaailmassa syöt hot dogin ja elämä jatkuu ilman, että soitat ystävillesi tiedottaaksesi, että söit hot dogin. Netti sen sijaan tarjoaa sinulle tilaisuuden kertoa Facebook-statuksessasi, että söit juuri hot dogin, mistä seuraa se, että osa ystävistäsi "tykkää" siitä, että söit hot dogin ja osa kyselee, oliko siinä kurkkusalaattia, entäpä sipulia.

Ja tuo on virtuaalisen kanssakäymisen kauneimmasta päästä. Siinä toisessa päässä salanimien suojissa tehdään asioita, jotka reaalimaailmassa täyttävät useita rikoksen tunnusmerkkejä.

Median tapauksessa netti tarkoittaa viattomimmillaan paikkaa, jolle yritetään kehittää oma ansaintalogiikka. Pahimmassa tapauksessa se tarkoittaa ajatusharhaa, jossa huonoa ideaa ei tapeta vain siksi, että se tehdään nettiin eikä kukaan tiedä, miten netti käyttäytyy.

Yleltä alkaa urheiluohjelma Urheiluagentit, joka on Ylen ensimmäinen vain netissä ilmestyvä urheiluohjelma.

Ohjelman kolme toimittajaa esiintyvät nimillä agentti 00M, agentti 00K ja agentti 00T.

Vaikeahan sitä on ymmärtää, mistä tuollaiset nimet ovat peräisin, mutta ohjelman isä Marko Krapu onneksi avaa mysteeriä: "Koodinimien taustalla on ajatusleikki, joka syntyi James Bond -elokuvista. Agentti 007:llä on lupa tappaa, mutta meillä toimittajilla on lupa kysyä".

"Agentti 007:llä on lupa tappaa, mutta meillä toimittajilla on lupa kysyä"? Jos unohdetaan hetkeksi, kuinka nololta tuo kuulostaa, niin mikäs siinä: urheilujournalismiin on kaivattu parempia kysymyksiä kuin "miltä nyt tuntuu?". Ehkäpä Urheiluagentit esittää niitä valmennusta, johtoa ja rahaa käsitteleviä kysymyksiä, joihin normaaleissa urheiluohjelmissa ei ole aikaa, kun täytyy kysyä, miltä nyt tuntuu.

Paitsi ettei. Urheiluagentit koostuu kahdesta osiosta. Toisessa toimittajat hassuttelevat ja kokeilevat erikoisia urheilulajeja. Toisessa kysytään menestysurheilijoilta, miten ne ovat niin menestyneitä ja mistä ne nauttivat elämässä.

Niinpä. Netti on se outo möhkäle, joka istuu yhä suurempana medioiden sisäisissä palavereissa. Jotain sen kanssa pitäisi tehdä. Ja tällä hetkellä ratkaisu on tuottaa nettiin sisältöä, joka on liian huonoa tv-ruutuun tai lehden sivuille.

Eräs tapa kuvailla tilannetta on se, että "homma pääsi jossain vaiheessa hanskasta".

Jyrki Lehtola