Arvio: Salud on menneisyytensä ja maineensa vanki, hyvässä ja pahassa

Mikä? Hannu Wissin vuonna 1974 perustama Salud on noussut vuosikymmenten saatossa yhdeksi Tampereen suosituimmaksi, tunnetuimmaksi ja eittämättä menestyneimmäksi ruokaravintolaksi. Konsepti on ollut yhdistää andalusialainen ruokakulttuuri suomalaiselle asiakkaalle sopivampaan muotoon.

Miljöö ja tunnelma: Olen itse pitänyt Saludia voimakkaasti miesten ravintolana, mutta perjantai-iltana joka pöydässä istuu myös naisia, joissakin jopa pelkästään. Ravintolasalin loosilabyrintti takaa yksityisyyden ja luo intiimin tunnelman. Toisaalta se on vanhanaikaisuudessaan hieman tunkkainen.

Salud on siitä ihmeellinen, että aina siellä käydessäni tuntuu kuin ravintola olisi täynnä asiakkaita. Suosio näyttää kestävän, vaikka Wiss ei ole itse ollut kauhanvarressa vähään aikaan.

Ruoka: Yksi Saludin menestyksen salaisuuksista on sen legendaarinen ruokalista. Kukapa ei olisi kuullut sen pippuripihvistä. Menneisyys ja maine ovat Saludille vahvuus, mutta myös heikkous. Ravintola luottaa klassikkoannoksiinsa ja suosittua konseptia on riski lähteä muuttamaan. Laadukas salaatti- ja juustopöytä on Saludille yksi vetovoimatekijä. Suomalainen on perinteisesti arvostanut mahdollisuutta lastata lautaselleen ruokaa niin paljon kuin haluaa ilman eri korvausta. Joku toinen arvostaa enemmän sitä, ettei hänen tarvitse hakea ruokaansa itse kuten buffet-ravintolassa.

Itse valitsemme alkuruoiksi puuhiiligrillissä grillattuja kampasimpukoita (11,50 euroa) ja kylmän tomaattipohjaisen gazpacho-kasviskeiton (6,70). Kampasimpukat on paistettu esimerkillisen hyvin. Annos ei silti ole nykypäivän vertailussa mitenkään ainutlaatuinen. Gazpacho on taiten tehty, mutta alkuruoaksi liian suuri.

Laajalta liharuokalistalta valittu pippuripihvi (31,90/200 g) on pitänyt pintansa ja kestää vertailun mihin tahansa suomalaiseen ravintolaan. En ihmettele yhtään, että kastikkeen reseptiä pidetään kassakaapissa. Niin loistavaa se on.

Paahdettua ankanrintaa escalivada (26,90) on jätetty tyylikkään roseeksi, mutta annos ei kekseliäisyydessään tee huomattavaa pesäeroa ketjuravintoloihin. Postre de Tapas -jälkiruokalajitelmassa (8,50) miinusta tulee siitä, että kovin moni lajitelman komponenteista on valmistuote.

Juoma: Talon punaviini Prado Rey (33,50) on yksi Alkon Espanja-valikoiman parhaita hinta-laatusuhdeviinejä, mutta miksi haluaisin juoda ravintolassa samaa viiniä kuin kotona, kun hintakin on kolminkertainen? Espanjasta olisi saatavissa vielä mielenkiintoisempikin lista. Onhan esimerkiksi Rioja täynnä Suomessa tuntemattomia laatutuottajia.

Palvelu: Saludin palvelu on parhaimmillaan erinomainen yhdistelmä kokemusta, ammattitaitoa, iloisuutta ja hienostuneisuutta. Lisäksi Salud on siitä poikkeuksellinen ravintola, että salihenkilökunnan määrästä ei ole tingitty.

Tuomio: Klassikkoravintola pitää pintansa: ****

Bodega Salud, Tuomiokirkonkatu 19, Tampere, puh. 020 741 2121.

Avoinna: ma–pe klo 11–, la klo 12– ja su klo 13–. www.salud.fi.

Vesa Laitinen