Myös virkamies on ihminen – poliitikkojen ei pitäisi ruokkia kansalaisten perusteetonta nyreyttä

Pääkirjoitus: Kauimmin eläneet luottavat virkakunnan rehellisyyteen vahvimmin. Se on hyvä tieto, sillä heillä on eniten kokemusta asioimisesta virkamiesten kanssa.

Henry Rantaniemi
Myös virkamies on ihminen – poliitikkojen ei pitäisi ruokkia kansalaisten perusteetonta nyreyttä

Korruptio on otettava vakavasti, vaikka sen todellisuus on usein kuivempaa kuin hyvät huhut ja salaliittoteoriat antavat ymmärtää.

Suomi on menestynyt hyvin kansainvälisissä korruptiovertailuissa. Transparency International -järjestön tutkimuksissa sijoitus on lähihistoriassa hiukan heikentynyt, mutta kärkiryhmään Suomi kuuluu edelleen ja ehdottomasti.

Riittävän usein ei huomata sitä, ettei Transparency mittaa korruption yleisyyttä vaan kansalaisen käsitystä korruption yleisyydestä. Muutokset tilastotuloksissa siis kielivät ensisijaisesti siitä, että suomalaiset luottavat päättäjiinsä vähemmän kuin aiemmin.

Samaa kertoo Alma Median lehtien tuore kysely, josta ilmeni, että vain 17 prosenttia suomalaisista uskoo täysin kotikuntansa virkamiesten olevan lahjomattomia (mm. AL 20.3.).

Enemmistö toki pääosin luottaa paikallisvirkakuntaan, mutta etenkin nuorimmissa ikäluokissa epäluottamus on paikoin huolestuttavan suurta. Ikääntyneimmät luottavat virkamiesten rehellisyyteen vahvimmin.

Eniten virkamiesten kanssa ovat joutuneet asioimaan juuri kauimmin eläneet. Heillä on siis paras kokemuspohja vastata kysymyksiin aiheesta.

Ei voi todeta yleistäen, että kaikissa kyselyissä vanhojen ihmisten vastaukset olisivat luotettavampia kuin nuorten. Mutta tässä tapauksessa iälle on annettava painoarvonsa. Takavuosikymmeninä kansalaiset kun joutuivat nykyistä useammin asioimaan viranomaisten kanssa, usein jopa käymällä henkilökohtaisesti hoitamassa lupa- ja muita viranomaisasioita kunnantalolla tai lääninhallituksessa. Nyt asiat hoituvat verkossa, joten kontakti jää ohueksi ja kansalaisen saama kuva virkamiehestä epämääräiseksi.

Sen sijaan mieleen jää, kun verkkomedia kertoo pääkaupunkiseudulla sattuneista väärinkäytöksistä – esimerkiksi siitä, miten opetusvirastosta päätyy tietokoneita ja taulutelevisioita kunnan palkollisten koteihin sen sijaan että niitä käytettäisiin kouluissa oppilaiden sivistämiseen.

Virkamiehet ovat Suomessa perinteisesti saaneet kestää painetta kahdestakin suunnasta. Saamiinsa päätöksiin tai palveluihin tyytymättömät kansalaiset saattavat levittää heistä ympäristöönsä väärää tietoa.

Se on joskus ymmärrettävää, mutta on vastenmielistä, että osa poliitikoista usein suorastaan ruokkii kansalaisten perusteetontakin tyytymättömyyttä. Etenkin vaalien alla ehdokkaat voivat kalastella ääniä syyttämällä virkamiehiä tilanteista, joissa kansalaiset tuntevat saaneensa väärää kohtelua, vaikka virkamies olisi toiminut vain ja täysin lakien mukaisesti.

Virkamieskin on ihminen, niin puutteineen kuin etenkin hyvine puolineen.

Mielipidemittaukset korruptiosta puolestaan pitää aina lukea tarkasti. Tulokset saattavat kertoa enemmänkin yleisestä ilmapiiristä kuin todellisuudesta.


Kommentit (5)

  • Nimetön

    Todennäköisesti maksettu tutkimustulos. Julkaisumaasta riippuen tulos lienee aina maksetunlainen. Suomessa tuorein esimerkki on Opetusviraston kähminnät. Todella mairitteleva esimerkki kaikille nuorille koululaisille ja opiskelijoille. Hyvä Suomi! Jatketaan vain eliitin harjoittamaa oman hännän aiheetonta nostoa ja teeskennellään ettei epäkohtia ja vääryyksiä ole olemassakaan. Parempihan se on sitten kertarysäys kuin jatkuva epäkohtien tunnustaminen ja korjaus.

  • Nimetön

    Julkisessa keskustelussa useimmiten poliitikko on huono, viranomaiset ovat huonoja ja hallinto ylipäätään huono. Mikä olisi ratkaisu? Anarkia? Vai pitäisikö ulkoistaa hallinto yrityksiin? Ai niin, yritykset ja yrittäjät ne vasta huonoja, ahneita ja korruptoituneita ovatkin, mikäli kansalaiskeskustelua on uskominen.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet