Sergein joulu alkoi jo marraskuussa

21.12.2008 - 18:27

Katso lisää kuvia matkasta Viipuriin täältä >>>

Viipurilaisen lastenkodin nuorin lapsi Sergei, kaksi vuotta kahdeksan kuukautta, on elämänsä aikana oppinut poikkeuksellisen loppuvuoden kalenterin. Siinä ovat syyskuu, lokakuu, lahjakuu ja joulukuu.

Lahjakuu eli marraskuu tulee siitä, että tamperelaiset perheet ovat jo kahdeksan vuoden ajan koonneet melkoisen lahja- ja avustuserän Viipurin lapsille ja muille huono-osaisille. Tänä vuonna Sergei sai ensimmäisenä käteensä jostakin Leinolan suunnasta lähetetyn lahjakassin.

Arvaahan sen, että se on suuri hetki pienelle pojalle.

Tamperelaisten paketteja kertyi tällä kertaa kaksi linja-autollista eli yhteensä noin 1 500 kiloa.

Tienhaaran lastenkotiin päätyi muiden mukana myös leinolalaisen Kettusen perheen paketti, jonka kokoamisesta Moro kertoi 27. marraskuuta.

Retken järjesti toista kertaa Leinolan koulu. Päävastuu on ollut luokanopettaja Pertti Laannilla. Paketteja tuli myös Kanjonin, Raholan, Kisapuiston, Liisanpuiston, Terälahden kouluista ja myös Leinolan alueen päiväkodeista.

- Lahjojen päätarkoitus on tarjota tamperelaisille lapsille mahdollisuus lähettää lahjapaketti toiselle lapselle Viipurissa. Lapselle, joka on lastenkodissa, lastensairaalassa, vierailee tai asuu Dikonissa tai osallistuu kirkon toimintaan tai on sen diakoniatoiminnan piirissä. Tämä on kansainvälisyyskasvatusta, joka on koulun yksi tehtävä. Paketti on kuin iloinen postikortti ja sen ilon voivat jakaa sen lähettäjä ja saaja, Laanti perustelee.

Pakettibussi kierroksella

Tuovisen tilausbussilla oli marraskuun viimeisenä viikonloppuna kiireinen aikataulu, sillä tavaraa vietiin Tienhaaran lastenkodin lisäksi Viipurin koiratarhalle, katulasten päiväkeskukseen Dikoniin, luterilaiselle seurakunnalle sekä lastensairaalaan.

Tienhaarassa on viikonloppuna poikkeuksellisen hiljaista, sillä lapset ovat sukulaisten tai "viikonloppuvanhempien" luona. Jokunen ehkä myös omien vanhempiensa seurassa, vaikka Tienhaarasta onkin tullut monelle oma koti vanhempien päihdeongelmien vuoksi.

- Valtion raha riittää perustarpeisiin. Eniten tarvitsisimme vaippoja, Valentina Sadilina ja Svetlana Trofimova vakuuttavat vieraille.

Niitä ei avustuslastista tällä kertaa löytynyt, mutta paljon muuta tarpeellista sen sijaan löytyi. Tärkeimpiä olivat tietysti lasten lahjat.

Koiria hylätään suruttomasti

Kierroksen erikoisin paikka on koiratarha, joka on noussut entisen meijerin raunioihin.

Tamperelainen koira-aktivisti Mervi Koskinen kantoi varastoon ison pinon makuualustoja ja ruokaa. Lisäksi tamperelaisperheet olivat lähettäneet erilaisia tarvikkeita, esimerkiksi ruokakippoja.

- Koko paikka pysyy pystyssä suomalaisten voimin. Eivät venäläiset eläimistä välitä. He kohtelevat koiria sillä tavalla, että meillä se johtaisi automaattisesti syytteen nostamiseen ja oikeuskäsittelyyn, ruoskii tarhan kantaviin voimiin kuuluva Leena Herzi.

Tarhassa vilisee monen näköisiä koiria, mutta ainakin osa on selvästi jalorotuisia.

- Ne on ehkä työnnetty autosta ulos sen vuoksi, että ovat kasvaneet liian suuriksi. Sama kohtalo on niillä koirilla, joiden isäntä tai emäntä kuolee. Kadulle vain!

Ljudmila Kuznetsova ja Natalia Rubstsova huolehtivat, että koirilla on tarhassa edes siedettävät olot. Huomattavasti paremmin ovat asiat niillä vajaalla 2 000 koiralla, jotka ovat löytäneet uuden kodin Suomesta.

Nyt tarhassa on poikkeuksellisen kova tungos, sillä useat nartut ovat saaneet poikasia juuri joulun alla. Lisäksi niitä tuodaan tarhalle. Vähän aikaa sitten yksi pentu löytyi tarhan vierestä hylätyn lieden uunista.

Viipurin löytökoirien kohtaloita ja kertomuksia löytyy internetsivuilta viipurinkoirat.fi.

Katulapset kadonneet

Vielä kymmenen vuotta sitten viipurilaisen hotelli Druzban edessä päivysti katulasten armeija. Oma ja todennäköisesti vanhempienkin elanto tuli turistien taskusta. Niillä tosin käytiin ilman lupaa.

Paras keino taisi olla eräällä pikkutytöllä, joka kerjäsi markkoja itselle ja vaunuissa makaavalle pikkuveljelle. Kun vierasmaalaiset tädit kumartuivat katsomaan vaunuissa makaavaa vauvanukkea, kokivat taskut täystyhjennyksen.

Julia Klimova päiväkeskus Dikonista sanookin tamperelaisvieraille, että olosuhteet ovat muuttuneet suuresti. Nykyisin lapset viettävät aikaansa Dikonissa. Katulapsia on vain nimeksi.

Viipuri on vaurastunut

Viipuri on Venäjän syrjäseutuja, mutta ilmeisesti öljyrahaa on muutaman kopeekan verran riittänyt myös rajamaille. Esimerkiksi lastensairaalan sisätilat on jopa paremmassa kunnossa kuin terveyskeskuksen Suomessa. Hoitajistakaan ei ole varsinaista puutetta.

Matkan loppuvaiheessa onkin syytä kysyä Pertti Laannilta, vieläkö avustamista on syytä jatkaa.

- Ensi keväänä otamme yhteyttä Viipurin luterilaiseen seurakuntaan ja Dikonista vastaavaan Lahden diakonissalaitoksen työntekijään, jotta vuoden 2009 pakettibussille voidaan tehdä suunnitelma.

Ensi vuonna apu saattaa olla todella tarpeen öljyn hinnan putoamisen vuoksi. Syrjäseutu Viipuri sai oman osansa silloin kun Venäjän kansallisaarre eli tynnyrillinen öljyä maksoi 160 dollaria.

Mahtaako Viipuri vielä saada osansa, jos tynnyri maksaa ensi vuonna vain alle 40 dollaria?

Katso lisää kuvia matkasta Viipuriin täältä >>>

Jari Mylläri

Moro, Viipuri