Vetten päällä voi kävellä vaikka 50 eurolla, kun tahtoa riittää

Vetten päällä voi kävellä vaikka 50 eurolla, kun tahtoa riittää

Rauni (Mika Rättö) vokottelee Reetta-geishaa (Reetta Turtiainen). Hahmon nimi oli enteellisesti Reetta jo ennen kuin Turtiainen sai roolin.

Mikko I. EloPori

Matkustamme hetkeksi ajassa taaksepäin, päivämäärään 25. kesäkuuta 2014.

Moderni Kanuuna -ryhmä on uppoutunut syvälle innokkaaseen ahertamiseen. Samurai Rauni Reposaarelainen -elokuvan kuvaukset ovat edenneet kohtaukseen, jossa päähenkilö Raunia yritetään salamurhata kesken saunomisen.

- Mietittiin siinä saunoessa, että olisipa siistiä, jos ninja tepsuttelisi tuossa veden päällä. Mahtaisiko sellainen onnistua? muistelee tuotantopäällikkö-käsikirjoittaja-näyttelijä Harri Sippola.

Saunassa suunnitellaan otto ja kirjataan ylös, mitä apuvälineitä tarvitaan. Vaijeri ja valjaat viritetään paikalleen, ja näyttelijä Anna Korpinen ryhtyy töihin.

Homma toimii hämmästyttävästi kertalaakista. Kuvaaja Sami Sänpäkkilä hihkuu vastarannalla: "Näyttää ihan järjettömän hyvältä".

- Silloin meinasi tulla tippa linssiin. Kun tehdään vaan, mikä tahansa onnistuu. Hintaa efektille taisi tulla 50 euroa, Sippola tunnelmoi.

Muistorikas hetki kuvaa osuvasti koko sitä mentaliteettia, jolla Moderni Kanuuna on ensimmäisen pitkän elokuvansa toteuttanut. Ryhmä kävelee veden päällä jos niin haluaa, resurssien niukkuudesta huolimatta.

Heikki Westergrd
Pasi Salmi, Mika Rättö, Reetta Turtiainen ja Harri Sippola meren rannalla Reposaaressa – vai onko se sittenkin lampi Japanissa? Samurai Rauni Reposaarelainen -elokuvan tekijät ovat havainneet, että katsojat uskovat mitä tahansa, kunhan näyttelijä on tosissaan.

Pasi Salmi, Mika Rättö, Reetta Turtiainen ja Harri Sippola meren rannalla Reposaaressa – vai onko se sittenkin lampi Japanissa? Samurai Rauni Reposaarelainen -elokuvan tekijät ovat havainneet, että katsojat uskovat mitä tahansa, kunhan näyttelijä on tosissaan.

Elokuvakentän ulkopuolelta ponnistava, aiemmin teatterinäytelmiä toteuttanut porukka kertoo koko nelivuotisen prosessin olleen heille elokuvanteon korkeakoulu. Koko taidemuoto avautui ensikertalaisille pala palalta, matkan varrella.

- Kehityimme koko ajan, ja vähitellen opimme haaveilemaan siitä, millainen lopputulos voisi olla. Emme pyrkineet suoraan mihinkään genreen, vaan halusimme tehdä Moderni Kanuuna -elokuvaa, Sippola luonnehtii.

Kun valmista muotokieltä ja oikeata tapaa tehdä ei ollut olemassa, asiat löydettiin yksi kerrallaan.

- Aina kun saimme yhden asian onnistumaan, tuntui että portti aukeaa ja sen takana on monta ovea lisää. Tämä jatkui viimeiseen miksauspäivään asti.

Ohjaaja-käsikirjoittaja-näyttelijä Mika Rättö mainitsee esimerkkinä kohtauksen, jossa suunnitelman mukaan piti kertoa neljä asiaa, yksi kerrallaan. Omaksuttuaan elokuvan keinot kanuunalaiset onnistuivat tiivistämään kaiken tarvittavan informaation yhteen kuvaan.

- Alkuvaiheessa osaamisemme oli niin vajavaista, että katsoja olisi ollut koko ajan elokuvaa edellä ja raahannut kivirekeä perässään. Lopulta pääsimme sille tasolle, että elokuva vetää katsojaa perässään, Rättö kiteyttää.

Rättö mainitsee myös aivan ensimmäisen kohtauksen, jonka työryhmä suunnitteli projektia käynnistäessään. Tuo kohtaus oli alkuperäisessä muodossaan 17-minuuttinen. Se on lopullisessa elokuvassa mukana kahden ja puolen minuutin mitassa.

- Meillä oli ikään kuin kaikki alusta saakka valmiina, mutta ei mitään kykyä hallita tuota kaikkea.

Modernin Kanuunan ahertajat ovat nyt valmistuneet omasta elokuvanteon korkeakoulustaan kiitettävin paperein. Erityisen hyvin he ovat onnistuneet luomaan vinksahtaneen maailman, jossa Meri-Porin arkitodellisuus kohtaa satumaisen samuraimiljöön.

Maaginen realismi, toden ja fantasian ristisiitos vaatii muotokielenä paljon, jotta lopputulos olisi uskottava. Tekijät tiedostivat ongelman alusta saakka.

- Puhuimme asiasta paljon ja tiesimme, että tämä on mahdoton yhtälö, tuhoon tuomittu idea, Rättö myöntää.

- Oivalsimme, että meidän ei kannata edes yrittää häivyttää Meri-Porin nykymaisemia. Tuulivoimalat saavat ja niiden pitääkin näkyä kuvassa, kunhan näyttelijät uskovat siihen maailmaan, jossa tarina tapahtuu.

Vuosisadan takaista japanilaista tunnelmaa on istutettu suomalaiseen merimaisemaan pienillä elementeillä.

- Me pyrimme alusta saakka siihen, että menemme hyvään lokaatioon ja teemme tehokkaan sommitelman, johon laitamme japanilaisen somisteen. Pienet asiat luovat assosiaation Japaniin, tarkentaa säveltäjä-käsikirjoittaja-näyttelijä Pasi Salmi.

Kun näyttelijä uskoo asiaansa, omenapuu muuttuu katsojan silmissä japanilaiseksi kirsikkapuuksi.

Samurai Rauni Reposaarelainen hätkähdyttää jyrkällä tunnelmanmuutoksellaan. Kolme neljännestä elokuvasta näyttäytyy vinona, viihdyttävänä komediana, jota on roiseista ja synkistä elementeistään huolimatta vaikea ottaa tosissaan.

Mutta viimeinen neljännes – se on yllättävän vakava ja painava.

- Elokuvan nähneiden ensireaktio on yleensä ollut hiljaisuus. Moni on sanonut yllättyneensä siitä, että elokuva on niin synkkä. Vaikka huumoria on paljon, vakava vire on se joka jää lopussa pintaan, Rättö ja Sippola kertovat.

Lopputuloksen kaari komediasta kohti tragediaa heijastelee myös elokuvantekijöiden omaa matkaa. Prosessin edetessä tekijät kokivat elokuvan tunnelman yhä totisemmaksi.

- Leikkausvaiheessa irtovitsejä jäi paljon pois. Kohkaaminen muuttui kuolemanvakavuudeksi.

Positiivinen tekemisen meininki sekä peloton syöksyminen kohti uutta ja tuntematonta tarttuivat joka ikiseen työryhmäläiseen. Tämä kuvastuu muun muassa Reetta-geishaa esittävän Reetta Turtiaisen kommenteista.

- Oli hienoa, kuinka vapaasti sain tehdä omaa rooliani. Kun suunnittelin ja laitoin oman maskini ja pukuni, hahmo kehittyi aivan eri tavalla kuin jos olisin saanut kaiken valmiiksi annettuna.

Turtiainen kuvailee muistorikkainta Samurai Rauni Reposaarelainen -hetkeään suurella innolla.

- Demonimetsä-kohtauksessa leikimme mudassa ja kurassa. Oli kylmää, säkkipimeää ja palokunta sadetti vettä niskaan. Se oli ehkä siisteintä ikinä.

Maagista tunnelmaa Samurai Rauni Reposaarelaisen saunakohtauksessa. Näyttelijäkaartista kuvassa Jori Kemppi.

Maagista tunnelmaa Samurai Rauni Reposaarelaisen saunakohtauksessa. Näyttelijäkaartista kuvassa Jori Kemppi.

Elokuvassa esiintyy myös useita lapsia, osa kunnon puherooleissa. Moni elokuvantekijä tuskastelee sitä, kuinka hankala lasten kanssa on työskennellä, mutta Rätön ja kumppanien kokemus oli täysin päinvastainen.

- Työskentely lasten kanssa oli uskomattoman helppoa. He uskovat luonnostaan sen, mikä aikuisille täytyy selittää juurta jaksain. Kun lapsille sanoo, että ollaan samurai-kansakoulun pihassa, jossa opettaja Mannola tekee seppukun, he ovat saman tien juuri tuossa paikassa ja tilanteessa, Rättö kehuu.

Työryhmä on nyt silmin nähden innoissaan päästessään levittämään valmista elokuvaa. Alkuperäiset tavoitteet on jo saavutettu ja jopa ylitetty.

Samurai Rauni Reposaarelainen pyörähtää Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin pääsalissa, ja näkyvyyttä muillakin festivaaleilla on luvassa. Elokuva pääsee teatterilevitykseen. Esityksestä Ylen kanavilla on sovittu.

Tekijät ovat tyytyväisiä jo siihen, että heillä on käsissään nyt jotain, jota he voivat väittää pitkäksi elokuvaksi.

- Mielenkiintoista tässä kaikessa on se, että me tulemme elokuvantekijöiden kentän ulkopuolelta, aivan muunlaisen taiteen parista, Salmi huomauttaa.

- Meidän oma kädenjälkemme ei lopu tähän, vaan Modernilla Kanuunalla on omat tapansa levittää elokuvaa. Tekemisemme on sellaista kädenlämpöistä. Tulemme lähelle ihmistä, Sippola jatkaa.

Koska elokuvanteon käytännönläheinen korkeakoulu on nyt läpäisty, on itsestään selvää olettaa, että Moderni Kanuuna jatkaa pitkien elokuvien tekemistä.

Olettamus osoittautuu oikeaksi. Ystävykset puhuvat Töölön silkkimuna -työnimeä kantavasta hankkeesta hämmentävän mutkattomasti, ikään kuin ulkopuolinenkin tietäisi jo etukäteen, mistä on kyse.

- Töölön silkkimunassa kysytään, mitä on isiemme perintö? Siinä päähenkilö, eräänlainen hipsterihahmo saa kantaakseen henkisen ja aineellisen perinnön, joka on ristiriidassa hänen itsensä kanssa, Rättö jutustelee.

Kuvaillessaan tulevaa projektia Rättö tulee kuvailleeksi samalla Modernin Kanuunan lähestymistapaa draaman tekemiseen. Vaikka mielikuvitus on vienyt moneen suuntaan, tietyt lainalaisuudet ovat vallinneet debyyttinäytelmästä, vuonna 2000 toteutetusta Pilkkaavat tinakellot -teoksesta lähtien.

- Kaikissa tarinoissamme on ollut filosofinen, jopa saarnaava lähtökohta, jonka ympärille on kasattu rönsyävä, värikäs toteutus. On moottori, jonka ympärille rakennetaan aivan erilainen kuori.

Modernin Kanuunan toimintaa läheltä seurannut kokee ahaa-elämyksen. Moottorin ja kuoren välinen kitka on juuri se elementti, johon perustuu Samurai Rauni Reposaarelaisen ja ryhmän aiempien teosten omaperäinen viehätysvoima.

Samurai kiertueella

Samurai Rauni Reposaarelainen lähtee ennen virallista teatteriensi-iltaansa ennakkokiertueelle eri puolille Suomea.

Kiertue käynnistyy Helsingin Rakkautta & Anarkiaa -festivaalilta, jossa esitys on ke 21.9. klo 21 Savoy-teatterissa.

Porin Promenadissa Samurai Rauni Reposaarelainen esitetään ke 28.9. klo 18.

Helsingin ja Porin lisäksi elokuva kiertää Turussa, Hämeenlinnassa, Tampereella, Lahdessa, Oulussa ja Jyväskylässä.

Esitysten yhteydessä ohjaaja Mika Rättö ja muut tekijät kertovat Reposaaren samuraitodellisuudesta ja elokuvan synnystä.

Kaikkien esitysten päivämäärät ja lipunmyynti: modernikanuuna.com.

Virallisen, valtakunnallisen teatteriensi-iltansa Samurai Rauni Reposaarelainen saa 21. lokakuuta.


Kommentit (1)

  • taiteilia

    On taitava elokuva ja hyvin syvällinen .Voisipa sanoe hirtehis huumoristinen .,mutta kannattaa katsoa

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet