Runo viikossa pitää Suomen ja suomen elossa ja puhtaana

tomi vuokola
Runo viikossa pitää Suomen ja suomen elossa ja puhtaana

Tuija Välipakka on idean äiti.

Matti KuuselaAamulehti

Runoilijat juhlivat satavuotista Suomea ja sen uskomattoman kaunista kieltä omalla tavallaan.

Juhlavuoden kunniaksi suuri joukko kotimaisia runouden kärkinimiä antaa kaiken kansan nähtäville ennenkuulemattomia runojaan – yhden joka viikko.

Lahjoitetut 52 runoa ilmestyvät Suomi on runo -blogissa joka maanantai vuoden loppuun saakka.

Välipakan idea

Idean äiti on tamperelainen runoilija Tuija Välipakka. Näin hän luonnehtii projektia.

– Olen suomalainen runoilija: minulla on sanan vapaus, sanan oikeus, sanan velvollisuus. Mikä olisi parempi lahja Suomelle ja suomalaisille runon ystäville kuin kymmenittäin uusia, julkaisemattomia tekstejä, hän sanoo.

– Samalla tulemme luodanneeksi runoilijoiden tulevia kokoelmia ja taltioimme blogiin vuoden 2017 suomalaisen, ainutlaatuisen runomaiseman.

Lapista Erämajaan

Mukana Suomea ja suomea luomassa ovat Välipakan kanssa ovat runoilijat Sinikka Vuola, Katariina Vuorinen, Johanna Venho, Tapani Kinnunen, Ville Hytönen, Riina Katajavuori, Raisa Jäntti, Jarkko Tontti, Arto Lappi, Vilja-Tuulia Huotarinen, Juha Kulmala, Jyrki Kiiskinen, Harri Nordell, Anni Sumari, Risto Oikarinen, Merja Virolainen, Tero Liukkonen, Kirsti Kuronen, Tittamari Marttinen, Tomi Kontio, Kristiina Wallin, Anja Erämaja, Kristiina Lähde, Juha Siro, Sirpa Kyyrönen, Harry Salmenniemi, Miia Toivio, Saila Susiluoto ja Helena Sinervo.

Sivu avautuu ja ensimmäinen runo julkaistaan maanantaina toinen tammikuuta kello kymmenen osoitteessa:

www.suomionruno.wixsite.com/suomionruno


Kommentit (2)

  • Seppo

    Jooseppi kirjoittaa mitalin toisesta puolesta – ja suoraan. Eräs Jeesus sanoi – ikäänkuin itsestäänelvyytenä, että ”köyhät teillä on aina keskuudessanne”. Suomea uhkaa Siperiasta tuleva pakkasaalto. Sen kestämme, mutta kestämmekkö itsekkyytemme, ahneutumme, lähimmäisen, vanhuksen unohtamisen. Kyllä kestämme, kun emme vältä muusta kuin omastamme. Lähden maahan jossa köyhä kamelinajaja on valmis jakamaan viimeisen chapatinpalan ja vesitilkkasen. Toivon hartaasti, että nyt nimetyt runoilijat tohkenisvat toimia kansakunnan unilukkareina. Korulauseita tulee riittämään puhuja- ja saarnapöntöistä.

  • Nimetön

    Runo: Globalismi, tuo verenmakuinen isänmaaton sana, poissa on isänmaallisuus elitistiltä, kansan köyhät ei oikeutta saa. Demokratia, tuo jäänteinen sana, hukassa ollaan ilman. Politiikka, takinkääntäjiä kaikki. Mitä jää, oman onnensa seppiä. Ryysyrantaa kohden auringon siltaa. Jooseppeja jo olemme.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet