Mäntän kuvataideviikot: Kesä kuluu ilman kalsareita

Anssi Kasitonni kuratoi Mäntän ensi kesän Kuvataideviikot ja kutsui mukaan enimmäkseen ensikertalaisia. Näyttelyn nimi on Kommandona. Se merkitsee olemista ilman alusvaatteita.

Sirkka Iso-Ettala
Mäntän kuvataideviikot: Kesä kuluu ilman kalsareita

Hulvattoman hauska kuraattori Anssi Kasitonni paistattelee sohvalla valitsemiensa kuvataideviikkojen taiteilijoiden ympäröimänä. Taiteilijat Annika Dahlsten (vas), Liisa Ahlfors, Simo Riikonen, Aino Louhi, Tommi Musturi, Emma Rönnholm ja Laura Könönen.

Sirkka Iso-EttalaMänttä-Vilppula

Nopeus, rentous, vapaus ja rohkeus. Siinä Mäntän kuvataideviikkojen kuraattorin Anssi Kasitonnin iskusanat, joilla ensi kesän näyttely ratsastaa.

Näyttelyn nimi Kommandona tarkoittaa Olla ilman alusvaatteita.

–Taiteilijat vetävät ihan kommandona rohkeasti ja rennosti. Enemmän henkisesti kuin sananmukaisesti. Taiteilijat ovat mahtavia, näyttelystä ja ripustuksesta tulee tosi hauska, Vilppulan monipuolinen taidelahja Anssi Kasitonni vakuuttaa.

Nykyisin Sahalahdella asuva ja työskentelevä Anssi Heinonen kutsui Mäntän kuvataideviikoille 30 taiteilijaa ja yhden kolmen taiteilijan muodostaman ryhmän. Heistä peräti 80 prosenttia on näyttelyn ensikertalaisia.

Ruiskumaalauksen pioneeri

Yksi mielenkiintoisimmista taiteilijoista tulee nykytaiteen genren ulkopuolelta. Eläkkeellä oleva Simo Riikonen Porista on ruiskumaalauksen pioneeri Suomessa. Hän aloitti ajoneuvojen ruiskumaalauksen 50 vuotta sitten ja on maalannut yli tuhat autoa.

- Olen kauimpana taiteesta. Olen maalannut autoihin kuvia ja muotokuvia ruiskulla. Avajaisiin tuon koristemaalatun auton, ja näyttelyyn autonpeltiin maalattuja teoksia.

- En ole muita kursseja käynyt kuin mitä olen itse pitänyt. Kävin Saksassa tutustumassa uusiin ruiskuihin, ja siellä haluttiin nähdä, miten käytän ruiskuja. Sen jälkeen olen kurssittanut siellä ruiskumaalaukseen kymmenkunta kertaa.

Riikosen näyttelyjä on nähty Saksassa, Ranskassa, Englannissa ja monissa muissa maissa. Hän on tehnyt satoja muotokuvia, muun muassa Ayrton Sennan vanhemmille, Kirite Te Kanawalle ja Mireille Matheulle. Taiteilijoiden joukossa on tuore Ars Fennica -voittaja Mika Taanila, sarjakuvan Puupäähatulla palkitut Ville Pirinen ja Tommi Musturi, vuoden 2011 nuori taiteilija Anna Tuori ja PKN-yhtyeen Pertti Kurikan alter ego Kalevi Helvetti.

Yhdysvalloista saapuvat sarjakuvamaisiin maalauksiin erikoistunut Anja Salonen ja eroottisia ja ritualistisia teemoja yhdistelevä Kristen Liu-Wong.

Riittävästi sekoilua

Tamperelainen lasten ja aikuisten kirjojen kuvittaja Aino Louhi työstää luontoaiheisia suurehkoja akryylimaalauksia.

– Mahtavaa päästä Mänttään. Olen tosi iloinen Anssin kutsusta. Taiteilijalistaa lukiessani huomaan, että olemme samalla fiiliksellä.

Emma Rönnholm Helsingistä muodostaa taiteilijaryhmän yhdessä Tiina Raitasen ja Salla Vapaavuoren kanssa. Yhteinen teos kuvaa valintojen vaikeutta.

Anssi Kasitonnin mielestä taiteilijat ovat onnistuneet luomaan sitä, mitä hän kuraattorina haki.

– Sekoilua teoksissa on riittävästi. Sitä tulee myös ripustukseen. Sekoboltsius lisääntyy mitä ylemmäs Pekilon taidehallin kerroksissa katsoja kiipeää. Värikäs ja aika kreisi näyttely tulee, hän lupaa.

Kuvataideviikot 21. kerran

Ensi kesän Mäntän kuvataideviikoille osallistuu 30 taiteilijaa ja yksi kolmen taitelijan ryhmä.

Anssi Kasitonnin kutsumat taiteilijat ovat: Liisa Ahlfors, Annika Dahlsten, Hannaleena Heiska, Kalevi Helvetti, Riikka Hyvönen, Tommi Hämäläinen, Pekka & Teija Isorättyä, Laura Könönen, Aino Louhi, Kalle Mustonen, Tommi Musturi, Pasi Myllymäki, Emilia Mäkelä, Jyrki Nissinen, Konsta Ojala, Kaija Papu, Saara Piispa, Ville Pirinen, Risto Puurunen, työryhmä Tiina Raitanen & Emma Rönnholm & Salla Vapaavuori, Simo Riikonen, Mika Taanila, Petteri Tikkanen, Anna Tuori, Marko Turunen, Timo Vaittinen, Ilkka Vekka, Mikko Viljakainen. Yhdysvalloista Kristen Liu-Wong ja Anja Salonen.

Teoksia tulee pitkälti toistasataa Pekilon taidehalliin, Taavetinsaareen ja Mäntän keskustan yhteen liiketilaan.

Näyttely on auki 12.6.–31.8.2016.

Liisa Ahlfors valloittaa Taavetinsaaren

Ensimmäistä kertaa Taavetinsaaren valtaa yksi taiteilija, tamperelainen Liisa Ahlfors. Hän rakentaa saareen teksti-installaation.

Taiteilijaa innoittavat eri aikoina kirjoitetut saarikuvauksia sisältäneet kirjat, kuten William Goldingin Kärpästen herra (1954) tai Robert Louis Stevensonin Aarresaari (1883).

- Minusta Taavetinsaari on itsenäinen taideteos. Yhdistän kirjallisia kuvauksia todelliseen saareen tekstein.

Taavetinsaari Serlachiuksen Gösta-museon vieressä on lainassa Kuvataideviikoilla kolmatta kesää.

Mäntän keskustan eräs liiketila täyttyy Mikko Viljakaisen taiteesta. Liiketilan sisälle syntyy Viljakaisen liiketila.

Keskiviikon infossa Anssi Kasitonni paljasti mistä taiteilijanimi on peräisin. Hän on kotoisin Vilppulasta ja asui siellä 20-vuotiaaksi.

- Edelleen minulla on Vilppulassa tuttuja kavereita. Tykkäsin olla kesätöissä Kinnaskosken sahalla ja ajoin Rema 9000-lautojen pakkauskonetta. - Kasitonni kuulosti etunimen perään paremmalta, ja siitä sain taiteilijanimeni, energinen ja iloinen taiteilija hekottaa päälle.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet