Yritys, joka keksi maailman yhä tarvitsevan puhelinkoppeja

Ossi Ahola

Ilari Tyrkkö (vas.), business controller Annamarie Sola, Eila Rantanen ja kokoonapanija Antti Satukangas ovat Frameryn väkeä. Yritys valmistaa äänieristettyjä puhelin- ja kokouskoppeja Pajamäenkadulla Tampereella.

Ossi Ahola
Ossi Ahola | Tamperelainen Framery on erikoistunut äänieristettyjen puhelinkoppien ja neuvottelukoppien valmistukseen. Kokoonpanija Antti Satukangas kiillottaa kopin pleksilasia.
Kari Happonen
Softan kimpussa askaroineille yrittäjänaluille oli vaikea käsittää, että joku tulee startup-hautomoon mielessään puhelinkopin rakentaminen.

Tampereella Finlaysonin alueella oli vuonna 2010 avattu Protomo-innovaatioalusta, jossa startup-yritykset jalostivat bisnesideoitaan. Protomo oli osa kaksi vuotta aiemmin perustettua Uusi Tehdas -konseptia.

Sittemmin Protomo-nimestä on luovuttu. Toiminnasta on jalostunut startup-ohjelma ja startup-hautomo, mutta periaate on edelleen sama: auttaa aloittavia yrityksiä niiden ensiaskeleilla.

– Moni ihmetteli, kun kerroimme suunnittelevamme fyysisen tuotteen valmista. Saatiin tästä tsemppiä ja rakennettua jopa pientä kilpailuasetelmaa, muistelee Veli-Matti Marjamäki.

Hän perusti Framery-nimisen yrityksen yhdessä Samu Hällforsin kanssa vuonna 2010.

Tamperelaisyritys valmistaa äänieristettyjä puhelinkoppeja, ensimmäisenä maailmassa. Koppeja on käytössä muun muassa avokonttoreissa ja lentokentillä. Henkilökuntaa on tällä hetkellä noin 30.

Framery on onnistunut esimerkki siitä kuinka hyvin Uusi Tehdas ja Demola voivat toimia.

Frameryä kehiteltiin Protomossa nelisen kuukautta, jonka jälkeen toiminta siirrettiin omiin toimitiloihin.

– Uuden Tehtaan startup-hautomo on tärkeä aloitteleville yrityksille. Toiminta on saatu rokkaamaan, sanoo Uuden Tehtaan tunteva Marjamäki.

Frameryn alku oli monesta yrityksestä poikkeava.

– Emme tehneet tuotteesta demoa, vaan aloimme heti myydä. Koitimme myyntiesittelyssä saada ostopäätöksen asiakkaalta. Tämä toimi liiketoimintasuunnitelman testinä.

Marjamäki suosittelee samaa toimintamallia aloittaville yrittäjille. Hän myöntää, että tämä tie on vaikea, vaatii paljon energiaa ja epävarmuuden kestämistä.

Ohjelmistoyhtiö Vincit on puolestaan antanut useampia projekteja Demolaan.

Toimitusjohtaja Mikko Kuitunen sanoo, että opiskelijoiden poikkitieteellisissä ja eri kansalaisuuksista koostuvissa tiimeissä nousee ideoita, mitä Vincitissä ei ole keksitty.

– Projekteissa ei joka luoti osu maaliin, mutta Demola on kustannustehokas tapa saada näkemyksiä eri asioihin, Kuitunen sanoo.

Kuitusen mielestä Demola on hyvä toimintasapluuna. Hän sanoo Vincitin olevan hyvin tarkka siitä, että Demola-projekteja ei tehdä hyväntekeväisyysnäkökulmasta, vaan tavoitteena on hyödyllisyys yhtiölle.

Firman kannalta Demola on edullinen tapa kokeilla villejäkin ideoita.

– Olemme hyödyntäneet Demolaa, koska on ideoita, joita yrityksessä ei pysty arjen kiireen keskellä edistämään, Kuitunen sanoo.

Noin 140 startupin kehittelypaikka

Uudessa Tehtaassa on aloittanut toimintansa noin 140 startup-yritystä ajanjaksolla 2010–2015.

Työpaikkoja on syntynyt noin 1 500. Yrityksistä ja työpaikoista ei ole tehty seurantaa, mutta selvää on, että osa yrityksistä ja työpaikoista ei enää ole olemassa.

Rahoitusta yritykset ovat kyenneet hankkimaan sijoittajilta yhteensä noin 30 miljoonaa euroa.

– Startup-ohjelmaan on enemmän tulijoita kuin pystymme ottamaan vastaan, sanoo Uuden Tehtaan johtaja Jukka Matikainen.

Hän laskee, että startup-toimintoihin osallistuvan startup-tiimin saaman palvelun hinta on reilu neljä tuhatta euroa.

Uuden Tehtaan toiminnasta vastaa Hermia Group Oy.

Matikaisen mukaan Uuden Tehtaan vuosibudjetti on noin miljoona euroa.

Rahoitus tulee Tampereen kaupungilta, TTY:ltä, Tampereen yliopistolta ja Tamkilta sekä asiakasyrityksiltä, startup-hautomon vuokrista, EU-projekteista ja tapahtumista.

Demolan toiminta käynnistyi vuonna 2008 ja nojasi vahvasti Nokiaan. Ensimmäisen vuoden 19 projektista 16 tuli Nokian tutkimuskeskuksesta.

Tämän kevään toimeksiantajin joukko on kirjava. Mukana ovat muun muassa urheilukelloista tunnettu Suunto, tiedonhallintaohjelmistoja tuottava M-Files, lihanjalostaja Veljekset Mattila, Yleisradio, digitalisointiin erikoistunut Koutu Digital.


Kommentit (4)

  • Minä vaan

    Eikö se oikea osoite ole Patamäenkatu?!?

  • tauli

    ”sauli
    Englannissa on puhelinkoppeja pilvin pimein ympäri kujia, tarjoaa ilmaisen langattoman netin. Suomessa taas autolla linja-autopysäkille keskellä-ei-mitään puhelua puhumaankin on laissa kiellettyä.
    28.2.2016 | 20:27 ”
    Saaha pysäkille pysäyttää…

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Kirjoita kommenttisi tähän. Voit ottaa kantaa, mutta muista hyvät tavat. Kirjoittajat vastaavat itse kommenteistaan. Keskustelu on esimoderoitu, eli kommentit luetaan ennen julkaisua.

Pääaiheet